Vaalikynä: Kohti asukkaiden Porvoota - osallisuusohjelmasta jäntevyyttä osallisuuden edistämiseen?

Demokratian kannalta on tärkeää, että asioista käydään laajaa julkista keskustelua, johon kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus osallistua, kirjoittaja pohtii. Tanja Kuisma

Jan Nyström, SDP, Porvoo

Olen ilokseni pannut merkille, että kuntalaisten osallisuus ja osallistuminen on noussut keskustelluksi teemaksi Porvoossa näin kuntavaalien alla. Esimerkiksi Uusimaassa Johanna Aaltonen (21.5) ja Anette Karlsson (11.5) ovat tuoneet esiin osallistuvan budjetoinnin. Osallisuudesta, osallistumisesta tai osallistamisesta puhuttaessa voidaan tarkoittaa monia eri asioita. Osallisuuskäsiteen, sellaisena kuin esimerkiksi THL sen määrittelee, pohjalla on idea, että ihminen voi elää oman näköistään elämää, vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada osansa yhteisestä hyvästä. Kuntakontekstissa kuntalaisen oikeudella osallistua ja vaikuttaa on Suomessa vahva lainsäädännöllinen perusta mm. kuntalaissa.

Kuntalaisten osallistumista voi lähestyä eri näkökulmista. Demokratian kannalta on tärkeää, että asioista käydään laajaa julkista keskustelua, johon kaikilla asianosaisilla on mahdollisuus osallistua. Näin päättäjien tekemät päätökset todennäköisesti myös ovat useampien hyväksymiä ja oikeaksi kokemia. Palvelujen asiakkaina kuntalaiset eivät ainoastaan ole passiivisia vastaanottajia vaan monessa asiassa yhteistuottajia. Asiakkaiden panosta kannattaa hyödyntää palvelujen kehittämisessä, näin ne vastaavat paremmin tarvetta ja ovat vaikuttavampia.

Porvoossa on monia hyviä esimerkkejä kuntalaisten osallistamisesta. . Osallistuvaa budjetointiakin on Porvoossa kokeiltu lähiökehityksen osana. Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistaminen on kuitenkin, ei vain lakisääteinen, mutta myös strategisesti tärkeä osa-alue, jonka edistämistä ei pidä jättää pistemäisten tai hankemuotoisten toimenpiteiden varaan. Vaarana on tällöin, että asukkaat eivät koe osallistumista pysyvänä toimintatapana, johon kaupunki sitoutuu. Vaarana on myös, että osallistumisen asemesta tyydytään osallistamiseen, kuntalaisten ottamiseen mukaan hallintovetoiseen kehittämiseen, kun tavoitteena olisi, että kuntalaiset itse olisivat myös aloitteellisia toimijoita, ongelmanratkaisijoita ja vastuunottajia.

Tämän takia pitäisi mielestäni Porvoossa harkita osallisuusohjelman laatimista yhdessä eri sidosryhmien ja asukkaiden kanssa. Osallisuusohjelma on suunnitelma, johon kerätään kuntalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien lisäämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Tärkeää on, että osallisuusohjelmaa laaditaan yhdessä eri sidosryhmien, kuntalaisten, järjestöjen, yrittäjien, kunnan työntekijöiden, päättäjien jne. kanssa. Osallisuusohjelma tekisi näkyväksi kunnan toimintaympäristön ja siinä vaikuttavat sidosryhmät ja niiden tarpeet, listaisi tämän pohjalta toimenpiteet, kuten osallistuvan budjetoinnin, kuntalaisraadit ja jo tutut vaikuttamisen tavat kuten kuntalaisaloitteen, vuorovaikutuksen kanavia ja periaatteita unohtamatta. Tällainen ohjelma voisi jäntevöittää Porvoon osallisuustyötä, lisätä asukkaiden luottamusta hallintoon ja päätöksentekoon sekä luoda yhteistä hyvää Porvoon henkeä!

Kommentoi