Vaalikynä: Sote-uudistuksella iso vaikutus myös Porvoolle

Porvoolaisille on tärkeätä puolustaa ja kehittää oman sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaa hyvinvointialueen valtuustossa ja hallituksessa. Rahaa on kuulemma tulossa, jotta aukioloaikoja iltaisin ja viikonvaihteisin voitaisiin laajentaa, kirjoittaja pohtii. Tanja Kuisma

Ilkka Alava, kuntavaaliehdokas (sd./sit.), Porvoo

Sote-uudistus näyttää etenevän eduskunnassa kohti päätöksentekoa ja toimeenpanoa. Suomi saa uuden hallinnollisen tason, hyvinvointialueet. Niitä johtavat vaaleilla v. 2002 valittavat valtuustot.

Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu siirretään 1.1.2023 alkaen hyvinvointialueille. Samalla siirtyy kunnilta valtiolle verotuloja 11,5 miljardia euroa. Valtio rahoittaa hyvinvointialueiden kustannukset progressivisella verotuksella.

Kuntien sote-henkilöstö määrältään 170 000 saa uuden työnantajan hyvinvointialueista. Helsingin sote-henkilöstö säilyttäisi nykyisen työnantajansa. HUS-sairaanhoitopiirin henkilöstö ja omaisuus siirtyvät uudelle HUS-yhtymälle. Tämä on niin sanottu Uudenmaan erillisratkaisu.

Porvoolaisille on tärkeätä puolustaa ja kehittää oman sosiaali- ja terveyskeskuksen toimintaa hyvinvointialueen valtuustossa ja hallituksessa. Rahaa on kuulemma tulossa, jotta aukioloaikoja iltaisin ja viikonvaihteisin voitaisiin laajentaa.

Palvelujen integraatio ei toimi Uudellamaalla, koska kaikki sote-palvelut eivät ole samalla järjestäjällä kuten muualla Suomessa. Porvoon sairaala kuuluu HUS-yhtymään.

Porvoolaisille ja lähikuntalaisille on tärkeätä, että se säilyy päivystyssairaalana nykyisellä palveluvalikoimalla. Sairaalan asemaa valvovat Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen edustajat HUS-yhtymän hallituksessa.

Porvoon kaupungin talous on pikkukiipelissä sote-uudistuksen vaikutuksesta. Valtiovarainministeriön 12.5. päivittämän arvion mukaan kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan 12,39 prosenttiyksikköä vuoden 2023 alusta. Porvoon veroprosentiksi jää 7,36 %.

Kaupungin kunnallisveron tuotto romahtaa noin 200 miljoonasta eurosta valtiovarainministeriön arvion 81,7 miljoonaan euroon vuodessa. Myös valtionosuudet alenevat. Ja menot.

Kaupungin talouden tilaa tämä heikentää vajaa kolme miljoonaa euroa vuodessa. Uudella matalalla veroprosentilla summan kerääminen ei ole yhtä vaivatonta kuin vielä nykyään olisi. Tuleeko sivistystoimen rahoitukselle ongelma?

Porvoon muhkeat velat eivät puolitu maksamatta. Kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus kasvaa sote-uudistuksen takia automaattisesti.

Investointeja ei pidä tehdä huvin vaan perustellun tarpeen vuoksi. Onnistuvan elinkeino- ja asuntopolitiikan ennakkoarviointeja Porvoon taloudelle on kohtuullistettava. Yhden uuden keskituloisen asukkaan verotuotto jää alle puoleen nykyisestä.

Porvoon kaupunginvaltuusto ei päätä sote-uudistuksesta, mutta haluan seurata sitä mahdollisimman läheltä. Kyseessä on valtava muutos kuntien palveluihin ja itsehallintoon.

Kommentoi