Vaalikynä: Työn verottamista ei tule kiristää

Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suorista osakesijoituksista lähes puolet keskittyy varakkaimmalle noin 0,1 prosentille suomalaisista – siis 7 000 ihmisille. Esimerkiksi näistä omistuksista kertyvistä tuloista ei makseta veroa kuntaan, kirjoittaja muistuttaa. Sami Lettojärvi

Tapani Eskola, SDP, Porvoo

Porvoon kaupunginvaltuuston pj. Mikaela Nylander käsittelee Uusimaa 3.6. julkaistussa kirjoituksessa kunnallisverotuksen progressiota.

Mielestäni aihe on tärkeä, koska kuntien palvelut ovat tärkeitä ihmisten hyvinvoinnin kannalta ja niiden kehittäminen vaatii tervettä rahoituspohjaa. Esimerkiksi hoitajien ja opettajien palkat maksetaan kuntien varoista. Palvelujen ja esim. hoivan tarve on väestön ikääntymisen myötä kasvussa. Näitä palveluja voidaan kehittää ja välttää leikkaukset vain, jos kuntien tulopohja on kunnossa. Siksi on syytä rohkeasti ja monipuolisesti pohdittava keinoja kuinka tulopohjaa voidaan vahvistaa.

Yhdyn Nylanderin näkemykseen, jonka mukaan elinkeinoelämän menestys lisää kuntien verotuloja. Siksi olemme Porvoossakin kaupunkistrategiaan kirjanneet tärkeän tavoitteeksi elinvoimapolitiikan ja koulutuksen kehittämisen yritysten tarpeista lähtien.

Tämä tuskin kuitenkaan on riittävä keino tilanteessa, jossa useissa kunnissa huoltosuhde jyrkästi heikkenee. Jo nyt on kunnallisveron veropohja monissa kunnissa työikäisen väestön vähennyttyä kapea.

Veropohjan kaventuminen on heikentänyt monien kuntien mahdollisuuksia kehittää itsenäisesti toimintaansa ja investoida verorahoituksen turvin. Siksi kuntien veropohjaa olisi kehitettävä pidemmällä aikavälillä reilummaksi siten, että kaikilla kunnilla on aidosti mahdollisuus vaikuttaa rahoitukseensa.

SDP pitää tärkeänä, ettei pieni- ja keskituloisten palkansaajien ja eläkeläisten verotus ei nouse. Yksi vaihtoehto voisi olla kuntien osuus pääomatuloverosta, joka muuttaisi samalla verotusta progressiivisemmaksi, kun pääomien verotus kohdistuisi varakkaimpiin ja suurituloisimpiin.

On myös arvioitava kunnallisvero- ja ansiotuloverojärjestelmää kokonaisuutena. Progression jyrkentäminen voisi mahdollistaa pienituloisten verotuksen alentamisen ja toisaalta palvelujen rahoittamisen maksukyvyn mukaan. Kuntavero on kuitenkin samalla sovitettava yhteen koko verojärjestelmän kanssa.

Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan suorista osakesijoituksista lähes puolet keskittyy varakkaimmalle noin 0,1 prosentille suomalaisista – siis 7 000 ihmisille. Esimerkiksi näistä omistuksista kertyvistä tuloista ei makseta veroa kuntaan. Muutoinkin kunnallisvero on tällä hetkellä käytännössä progressiivinen perusvähennyksen vuoksi vain pieni- ja keskituloisilla, sen sijaan suurituloisimmilla se on lähes tasavero.

Varallisuuserot ovat Suomessakin kasvaneet yli 30 vuotta yhtäjaksoisesti. On aiheellista kaventaa varallisuuseroja ja varmistaa, että vastuu yhteiskunnan palvelujen rahoituksesta kohdistuu tasaisemmin. SDP laajentaisi ja tiivistäisi veropohjia, mikä tarkoittaa, että kaikki tulot ovat entistä laajemmin verotuksen piirissä. On tosiaan vakavasti pohdittava keinoja, jotta työn verotusta ei enää kiristetä.

Olen samaa mieltä Nylanderin kanssa siitä, että ”kuntien tavoitteena tulee olla edellytysten luominen työpaikkojen synnyttämiseksi ja kestävän hyvinvoinnin vahvistamiseksi.” Työn ankarampi verotus ei tosiaankaan edistä tätä tavoitetta.

Kommentoi