Lukijalta: Miksi kuntaliitos pelottaa? – Askolan kunta ei ole houkutteleva kuntaliitos kumppani, Porvoo on

Mielestäni Itä-Uusimaan tulee kehittyä koko alueena eikä vain erillisen kuntien ja kaupunkien osalta. Askolalla olisi kuntaliitoksen kautta mahdollisuus päästä kehityskunnaksi ja Porvoo saisi lisää kaipaamaansa arvokasta maa-aluetta järkevää kaavoittamista varten, kirjoittaja linjaa. Tanja Kuisma

29Olavi Merihaara Emeritus kunnanhallituksen pj, Porvoossa työskentelevä askolalainen

Uusimaa lehdessä 8.6.2021 julkaistu artikkeli kertoi, että hyvin harvat ehdokkaat olivat Askolan ja Porvoon kuntaliitoksen kannattajia Porvoossa ja Askolassa ei ketään liputtanut kuntaliitoksen puolesta.

Kuntaliitos tarkoittaisi päätöksen teon siirtymistä Askolan kunnantalolta Porvoon kaupungintalolle. Tämä seikka voisi tarkoittaa sitä, että askolalaisten paikallisia tarpeita ei enää huomioitaisi kuten ennen. Osa palveluista saattaisi siirtyä kauemmaksi.

Mutta kohdataanpa tämä asia realistisesti ilman tunteita; suurin osa palveluista on jo nykyisin siirtynyt keskustaajamaan Porvooseen ja askolalaiset asioivat työn ja päivittäisasioiden vuoksi useita kertoja viikossa Porvoossa. Lähitulevaisuudessa Askolan kunta ei voi enää paljoa verojakaan korottaa ja palvelut tulevat joka tapauksessa sopeuttamisen kautta vähenemään - meillä ei ole pikkukuntana nykyiseen palvelutasoon varaa.

Eli pelko palveluiden pakenemisesta Askolasta pois on joka tapauksessa toteutumassa. Mutta askolalaisten valtuutettujen kokouspalkkiot säästettäisiin!

Askolan kunta ei ole houkutteleva kuntaliitos kumppani. Porvoo on.

Taannoin julkaistussa selvityksessä kuntien rakenteesta Askola määriteltiin laita-alueen hiipuvaksi kunnaksi ja Porvoo kehityskunnaksi.

Jokainen kuntien tilannetta aktiivisesti seuraava ymmärtää, mistä tämä johtuu.

Porvoon kaupungin kehittymistä ei voi pysäyttää. Alue on muuttovoittoinen ja alueella toimii yhteiskunnallisesti erittäin tärkeitä huomattavia yhteisöverotuottoa kerryttäviä tuotantolaitoksia. Kunnan talous on vakaalla ja kestävällä pohjalla. Itäratahanke eri vaihtoehtoineen tulee kulkemaan toteutuessaan Porvoon kautta ja sen vaikutukset tulevat olemaan aivan valtavat alueen vetovoimaisuuden ja houkuttelevuuden suhteen. Aurinko paistaa Porvoossa pilvettömältä taivaalta.

Askolan kunta on kynsin ja hampain pyrkinyt pitämään kiinni itsenäisenä kuntana. Kunta on ollut konkurssin partaalla 2011 ja 2017 ja kunta on joutunut asettamaan itsensä taloudelliseen selvitystilaan ja tekemään säästöohjelmaa useampaan kertaan (ei ole kuitenkaan noudatettu!).

Kuntatalouden alijäämä on johtunut sopeuttamishaluttomuudesta; palveluista ei ole oltu valmiita tinkimään millään hinnalla. Veroja on korotettu jo miltei tappiin saakka, mutta sekään ei ole riittänyt. Kunnan on ollut pakko myydä omaisuuttaan ja kattaa sillä käyttötaloudesta syntyneitä alijäämiä. Kunnan tilinpäätös on saatu kertaluonteisesti positiiviseksi ja voitolliseksi esimerkiksi koronatuilla sekä valtionvarainministeriön myöntämillä köyhäinavuilla kahdesti ja tilinpäätökseen kirjatuilla kertaluonteisilla myyntivoitoilla.

Kunnasta pakenevat korkeita veroja asukkaat, n 70 asukasta / vuosi. Askolan kunnasta kaksi kolmesta eniten yhteisöveroja maksavasta yrityksestä on yrityskauppojen yhteydessä paennut kunnasta ja tilalle ei ole saatu mitään. Askola on voimakkaasti velkaantunut erityisesti nyt istuvan valtuuston aikana (velkaa vaatimattomat 27 miljoonaa euroa) ja on investoitu kouluihin, joiden tulevaisuus ei näytä hyvältä muuttotilastojen valossa. Mutta investointivelat on kuitenkin maksettava takaisin, tuli kuntaan lisää asukkaita tai ei. Askolan kunnan talous ei ole kestävällä pohjalla. Synkät pilvet varjostavat itsenäistä Askolaa.

Minua alkoi pelottamaan lukiessani artikkelia Uusimaasta ja aivan oikeasti pitää alkaa miettimään, kenelle voisin ääneni antaa? Tulisiko ehdokkaista valittujen päättäjien oikeasti selvittää kuntaliitoksen edut ja haitat ilman lehtien palstoilla epämääräiseen mutu-tuntumaan perustuvaa jargonia? Mielestäni Itä-Uusimaan tulee kehittyä koko alueena eikä vain erillisen kuntien ja kaupunkien osalta. Askolalla olisi kuntaliitoksen kautta mahdollisuus päästä kehityskunnaksi ja Porvoo saisi lisää kaipaamaansa arvokasta maa-aluetta järkevää kaavoittamista varten. Vain kuntaliitosten ja yhteistyön kautta voimme saavuttaa pääkaupunkiseudulla voittavia kilpailukykytekijöitä alueellemme. Kuntaliitoksessa hyötyjiä voisivat olla kaikki kuntalaiset, kaupungit ja kunnat, jos vain meiltä löytyy yhteistä tahtoa ja halua kompromisseihin. Auringon tulee paistaa koko Itä-Uusimaalle.

Kommentoi