Vaalikynä: Luonto ja Porvoon talous

Pyörät pitäisi pystyä lukitsemaan keskustassa turvallisesti. Samoin pitäisi pystyä pyöräilemään turvallisesti Porvoon keskustaan eri puolilta Porvoota ja kauempaakin, kirjoittaja miettii. Toni Forssell

29Tuomas Green, kaupunginhallituksen varajäsen, varavaltuutettu, sivistysliiton opintojohtaja, kuntavaaliehdokas (vihr.), Porvoo

Kuntavaalien alla erityisesti vaalikoneissa on ehdokkaita vaadittu valitsemaan talouden ja ympäristön väliltä. Äänestäjälle on toki tärkeää tietää, katseleeko ehdokas maailmaa ensisijaisesti rahan vai luonnon kantokyvyn kautta. Vastakkainasettelu on kuitenkin harhaanjohtava. Luonnon kantokyvyn turvaaminen on myös vastuullista talouspolitiikkaa. Porvoossa liikenteen päästöt ovat merkittävä hiilidioksidipäästöjen lähde. Itärata Helsingistä Porvoon kautta Kouvolaan vähentäisi autojen hiilidioksidipäästöjä kun osa matkustajista siirtyisi raiteille. Raideyhteys parantaa myös kaupungin taloudellista tehokkuutta ja lisää turistien määrää. Liikenteen päästöjen vähentäminen tukisi Porvoon taloutta ja työllisyyttä.

Porvoossa kiivain poliittinen keskustelu ennen kuntavaaleja tuntuu olevan keskustan (maksuton) pysäköinti. Riippumatta siitä, miten pysäköintiin suhtaudutaan, kannattaisi Porvoossa satsata pyöräilyyn merkittävästi nykyistä enemmän rahaa. Pyörät pitäisi pystyä lukitsemaan keskustassa turvallisesti. Samoin pitäisi pystyä pyöräilemään turvallisesti Porvoon keskustaan eri puolilta Porvoota ja kauempaakin. Pyöräily edistää merkittävästi terveyttä maassa, jossa liki kaikki nuoret ja aikuiset liikkuvat liian vähän. Pyöräilyyn tehdyt investoinnit maksavat itsensä takaisin, sillä pyöräilyn lisääntyminen voi vähentää terveysmenoja merkittävästi. Tietenkään pyöräily ei korvaa kaikkia asiointimatkoja. Ei kannata kuitenkaan ajatella liikkumista mustavalkoisesti joko pyöräilynä tai autoiluna - pyöräilyn osuutta voi lisätä ilman haittoja autoilulle.

Metsäkeskustelu kuumentaa myös helposti tunteita. Pitäisikö Porvoonkin hakata mailtaan löysät puunkantotulot pois kuleksimasta, jotta emme jättäisi tulevia sukupolvia maksamaan velkoja? Suurin kestävyysvaje Suomessa ja maailmalla on luonnon monimuotoisuusvaje. Monipuoliset luonnonympäristöt, ekosysteemit, tuottavat terveyttä. Tutkijat ovat esittäneet, että allergioiden, ärtyvän suolen oireyhtymän ja jopa diabeteksen yleistyminen saattavat olla yhteydessä elinympäristömme köyhtymiseen. Ihminen on koko kehityshistoriansa ajan ollut mikrobien ympäröimä. Tarvitsemme lähimetsiä muun muassa altistuaksemme mikrobeille. Nykyisten luonnonmetsien suojeleminen tulee halvemmaksi kuin niiden hakkaaminen ensin ja ennallistaminen myöhemmin. Monimuotoisuuden tukeminen on viisasta ja kestävää talouspolitiikkaa, joka tulee pikavoittojen kotiuttamista kannattavammaksi.

Luonto ja talous eivät ole toisilleen vastakkaisia arvoja. Suojelemalla luontoa teemme kestävää talouspolitiikkaa.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut