Vaalikynä: Kaikki maksavat arvonlisäveroa, sekä valtio- ja kunnallisveroa

Hyvinvointivaltiota kun ei voi ylläpitää hyvinvointipalveluja leikkaamalla, kirjoittaja muistuttaa.

Ingalill Tuomolin, kuntavaaliehdokas, RKP, Porvoo

Julkisen talouden keskustelussa keskitytään jostain syystä yleensä vain ansiotulojen valtio- ja kunnallisverotukseen, mutta valtion arvonlisäverotuloista harvemmin. Arvonlisäveroa maksavat paitsi kaikki Suomessa asuvat, ikään katsomatta, myös kaikki maassamme vierailevat, kuten esim. turistit. Yleinen alv on 24 %, ruuan 14 %, ruuan hinnasta 45 % koostuu erilaisista veroista. Vuonna 2019 arvonlisäverotus toi 22 mrd. euroa valtion kassaan.

Kuitenkin julkisessa keskustelussa julkisen talouden ahdingosta puhuttaessa, keskitytään kunnalliseen ja valtion ansiotuloverotukseen. Vieläpä niin, että julkisen talouden ahdinko johtuisi ikärakenteesta, ja siitä, että yli 65 v. ikäihmisten osuus koko ajan nousee vaikka totuus on se, että kaikki maksavat sekä kunnallis- että valtion veroa ansiotuloistaan, olivat ne sitten palkka-, eläke- tai elinkeinoharjoittajien ansiotuloja.

Tosin kunnallisveroa maksetaan vain, jos vuosiansiot ovat yli 16.000 euroa. Joten jos kunnassa on paljon pienituloisia kunnallisveroa ei kerry tarpeeksi. Siksi valtionosuuksilla pitää tasata näiden kuntien taloutta, jotta kaikki kunnat tasavertaisesti voisivat turvata kuntia velvoittavat hyvinvointipalvelut. Valtion kannalta merkittävät arvonlisäverotulot ovat valitettavasti todennäköisesti 2020–21 vähentyneet merkittävästi, koska coronapandemia on sulkenut rajat vierailijoilta ja koko kulttuurisektorin sekä matkailualan toiminnan.

1990-luvun kohtalonvuosien laman aikana tehty valtion ja kuntien välinen sopimus siitä, että kunnat maksaisivat myös erikoissairaanhoidon kulut, ja että valtio vastineeksi ei enää korvamerkitsisi valtionosuuksissa sote- ja sivistystoimintaan käytettävät rahat on vuosien saatossa johtanut siihen, että valtiovarainministeriön ei ole tarvinnut valtionosuuksia laskiessa selvittää, mitä Sotesektorin ja Sivistystoimen palvelut todellisuudessa maksavat kunnille. Kuntien lakisääteiset Sote- ja Sivistystoiminnan toteuttaminen nivoutuvat saumattomasti yhteen, ja ovat edellytys kuntalaisten = Suomen kansalaisten hyvinvoinnin takaamiseksi.

Mutta, koska näiden palveluiden rahoitus on ollut riittämätön kunnat ovat velkaantuneet, ja vuosibudjeteissaan leikanneet näiden sektoreiden menoja kohtalokkain seurauksin. Nyt viimeistään coronapandemia on selvästi osoittanut, että suuri osa kuntalaisista = Suomen asukkaista voivat huonosti. Hyvinvointivaltiota kun ei voi ylläpitää hyvinvointipalveluja leikkaamalla.

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut