Lukijalta: Taas saadaan äänestää – kuinka saadaan äänestäjät ymmärtämään aluevaalien tärkeys?

Aluevaalit lähestyvät. Ne pidetään 23.1.2022 ja vaalikampanja-aika alkaa jo 23.7.2021. Näissä aluevaaleissa valitaan uusille hyvinvointialueille aluevaltuustot, sinne valtuutettuja ja varavaltuutettuja, kirjoittaja muistuttaa. Hanna Henriksson

Eila Kohonen, Porvoo

Kuntavaalit 2021 on pidetty, valtuutetut valittu ja muutkin luottamuspaikat sovittu ja luottamushenkilöt valittu. Uusi valtuusto aloittaa työskentelyn 16.8. Äänestäminen ei valitettavasti kovin paljon kiinnostanut kuntalaisia, vaikka nämä vaalit olivat tärkeät. Niissä valittiin luottamushenkilöitä, jotka päättävät useista asioista, mitkä vaikuttavat kuntalaisten arkielämään seuraavien vuosien aikana. Vaalien alla keskustelu sote-uudistuksesta ja sen merkityksestä kunnille oli hyvin vähäistä. Nyt uudet valitut valtuutetut ja muut luottamushenkilöt joutuvat hoitamaan luottamustehtäviään hyvin erilaisessa tilanteessa kuin koskaan aikaisemmin. He joutuvat päättämään Tulevaisuuden kunnan asioista.

Uudet luottamushenkilöt eivät pääse kunnolla työtään aloittamaan eikä äänestäjät pääse ”rauhaan” vaalikampanjoinnista ja äänestämisestä.

Aluevaalit lähestyvät. Ne pidetään 23.1.2022 ja vaalikampanja-aika alkaa jo 23.7.2021. Näissä aluevaaleissa valitaan uusille hyvinvointialueille aluevaltuustot, sinne valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Valtuustot aloittavat työnsä 1.3.2022. Porvoo, Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Pukkila ja Sipoon sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalveluiden on tarkoitus siirtyä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen hoidettavaksi vuoden 2023 alussa.

Keväällä 2020 Porvoo käynnisti sote-yhteistyön Itä-Uudellamaalla. Porvoo sai valtionavustusta kahteen hankkeeseen ja Porvoo hallinnoin näitä hankkeita. Hankkeet ovat ITUA-yhdessä tulevaisuuden sotekeskus-hanke ja Rakenneuudistushanke. Sotekeskus-hankkeessa on tarkoitus kartoittaa asiakkaan tarpeet mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja ohjata hänet oikean avun piiriin. Tarkoitus kehittää asiakasohjausta ja neuvontaa, sosiaalipalveluita, terveyspalveluita, mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä lapsi- ja perhepalveluita. Rakenneuudistus hankkeeseen kuuluvat alueellinen organisoituminen, tiedolla johtaminen, toimintaprosessien uudistaminen sähköisten palveluiden avulla sekä HUS-ohjauksen kehittäminen. Rakenneuudistus hanke loppuu joulukuussa 2021 ja sotekeskus-hanke vuoden 2022 lopussa.

Näiden hankkeiden suunnitteluun on otettu mukaan myös kuntalaisia.

Syksyllä 2020 järjestettiin ensimmäinen avoin työpaja ja keväällä 2021 järjestettiin kolme työpajaa. Näissä esiteltiin mm. Chat ja itsearviointipalvelut sujuvoittamassa toimintaa, etsivä lähityö matalan kynnyksen jalkautuvana palvelumuotona ja sosiaali- ja terveyspalveluiden neuvonta Itä-Uudellamaalla. Valitettavasti näihin työpajoihin osallistui vähän kuntalaisia ja luottamushenkilöitä.

Kesäkuussa järjestettiin viisi tilaisuutta järjestö- ja yhdistysaktiiveille. Näistä kaikista tilaisuuksissa sain hyvän käsityksen tulevaisuuden sote-suunnitelmista ja tavoitteista. Syksyllä tulee uusia tilaisuuksia joihin voi osallistua. Toivon niihin runsasta osallistumista, varsinkin aluevaaleihin lähteviä, uusia luottamushenkilöitä, järjestö- ja yhdistysaktiiveja ja ennen kaikkea sote-palveluiden käyttäjiä.

Kuinka nopealla aikataululla saadaan hankittua aluevaaleihin ehdokkaita?

Ehdokkaita, jotka ovat todella kiinnostuneita, sitoutuneita ja osaavia luottamushenkilöitä hoitamaan uuden hyvinvointialueen asioita. Heitä varmaan löytyy. Suurin työ on varmaankin se, kuinka saadaan äänestäjät ymmärtämään aluevaalien tärkeyden. Vaalit sattuvat pahaan aikaan. Talvi on parhaimmillaan tai pahimmillaan. Koronatilanne voi taas vaikuttaa äänestämiseen. Vaalikampanjointi tuo myös omia haasteita. Sääolosuhteet voivat tuoda omat haasteet, totuttu kohtaamaan kuntalaisia ja äänestäjiä yleensä keväällä tai syksyllä. Kuinka tavoitetaan tasavertaisesti kaikki äänestäjät, esimerkiksi ikäihmiset ja vammaiset?

Kommentoi