Lukijalta: Vety ratkaisuna säätövoimalle ja liikennepolttoaineeksi?

Suomi on nytkin vahvasti sähkön tuonnin varassa, kirjoittaja sanoo. Sauvo Jylhä

Kalevi Wahrman, Hamari, Porvoo

Voidaanko maailman energiatarve ja sen tuottamisen ongelmat ratkaista siirtymällä vetytalouteen. Kestävän vaihtoehtoehdon löytäminen fossiilisille polttoaineille on todellinen. Maailman öljyvarat hupenevat ja hiilidioksidipäästöjä on saatava merkittävästi pienennettyä.

On järjetöntä polttaa öljyä tai muita uusiutumattomia luonnonvaroja, koska niitä tullaan tarvitsemaan parempaan käyttöön pitkälle tulevaisuuteen. Tähän vaihtoehdoksi vety sopii erinomaisesti. Sen monista eduista on sen saatavuus, sillä vety on ehtymätön luonnonvara, maailmankaikkeuden yleisin alkuaine, jota on niin vedessä kuin kasvillisuudessakin. Kun vetyä tuotetaan elektrolyysin avulla esimerkiksi puhtaalla aurinko- tai tuulienergialla merivedestä, tuotannossa ei synny lainkaan hiilidioksidia. Vetyä on lisäksi helppo kuljettaa ja se voidaan varastoida vaikkapa säiliöihin, kallioluoliin sekä kaasuverkostoon.

Sähkön kulutus tulee tulevaisuudessa kasvamaan huomattavasti. Suomessa sähköä kuluu nyt noin 8-9 000 MW ja tuotanto on reilut 6 000MW / h. Eli ollaan vahvasti sähkön tuonnin varassa. Sähkön tukkuhinta on myös nopeasti kaksinkertaistunut ja noussut kesälläkin noin 110 euroon MW/h. Heinäkuussa pörssisähkön arvonlisäverollinen keskihinta oli noin 10 senttiä kilowatti tunnilta, eli lähes neljä kertaa enemmän kuin vuotta aiemmin.

Jo tällä hetkellä on pulaa säätövoimasta, jota tarvitaan kun sähköä tuotetaan esimerkiksi auringolla, tuulivoimalla ja muilla tavoilla, joiden tuotto on epätasaista, eikä tuottoa voida säätää. Myös isot ydinvoimalat tarvitsevat säätövoimaa koska niiden säätäminen on suurista investointikustannuksista johtuen epätaloudellista ja yhdenkin yksikön alasajo vaikuttaa sähkön saatavuuteen. Näiden kaikkien tuotossa tarvitaan isoa ylikapasiteettia, jotta voidaan varmistaa jatkuva sähköenergian saanti. Ylikapasiteetilla voidaan valmistaa vetyä, jota voidaan varastoida ja kuljettaa.

St1 Nordic- konsernin hallituksen pääomistaja Mika Anttonen on ryhtynyt taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan, sijoittamalla yritystensä kautta kestävää kehitystä tukeviin hankkeisiin ja perää (Uusimaa 16.5.) vetytalouden kehittämistä. Anttonen on pitänyt keskustelussa jalat maassa. Anttosen mukaan öljyn kulutus kasvaa vielä ainakin tämän vuosikymmenen ja hän arvioi, että vetytalous tulee vaihtoehdoksi 30–50 vuoden kuluessa.

Anttonen toteaa, että vihreästä vedystä ja hiilidioksidista voi valmistaa synteettistä polttoaineita ns. power-to-x (P2X)-teknologialla, joka on kehitysvaiheessa. Akut ja uusiutuvat biopolttoaineet ovat välivaiheen ratkaisuja, koska raaka-aineita ei ole tarpeeksi.

Koko liikennekaluston ja koneiden siirtyminen käyttämään energianaan sähköä ei ole realistinen vaihtoehto. Akkuteknologia ei ole kehittynyt niin, että niihin voidaan järkevästi varastoida riittävästi sähköä eikä sähkön tuotantokapasiteetti ole riittävä. Akkujen tuotanto tarvitsee myös energiaa ja niihin tarvitaan erikoismineraaleja jotka ovat harvinaisia ja niiden louhinta ei ole ympäristöystävällistä. On riskialtista keskittyä kehittelyssä vain sähköautoihin ja sivuuttaa tutkimuksessa muut vaihtoehdot. Uusiutuvien polttoaineiden ongelma on raaka-aineiden saatavuus, koska kaikkia metsiä ei voi hakata polttoaineeksi. Väliaikaiseksi vaihtoehdoksi jää kaasun käyttäminen josta osa on biokaasua, kunnes saadaan vetytalous käyntiin. Kaasu infrastruktuurin kehittäminen on myös taloudellisesti järkevää, koska sitä voidaan tulevaisuudessa käyttää vetytaloudessa. Vedyn käyttäminen autojen polttoaineena ei myöskään tuota lähipäästöjä. Autosta tulee ulos vain vaaratonta vesihöyryä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut