Mika Laurila, kolumni: Ahkeraliisan mestariteokset

Olin 19-vuotias, tuore ylioppilas ja kesätöissä Enstolla. Vieressäni töitä teki pieni nainen, Liisa nimeltään. Viikkoa ennen juhannusta toivotin Liisalle hyvää kesää. Olin lähdössä jenkkifutiksen MM-kisoihin ja varusmiespalvelukseen.

Sitten kaikki sortui. Solisluu poikki, intti siirtyi ja kisat jäivät väliin. Kuukauden päivät katsoin Bonanzaa ja tuskailin tarpeettomuuttani. Lopulta pääsin eroon kantositeestä ja palasin töihin.

”Voi sentään!” noitui Liisa, kun kerroin tapahtuneesta.

Liisan mies toi hänet joka päivä töihin. Liisa teki sähköosia urakalla, piti tauot kello 8 ja 13. Söi eväät kello 11 omalla paikallaan ja jatkoi töitään. Koskaan hän ei myöhästynyt, päinvastoin. Koskaan hän ei ollut pois. Ahkeraliisa on jollekin palsamikasvi, mutta minulle ahkera Liisa on aina tuo pieni nainen.

Eräänä tiistaina istuin taas jakkaralleni kello 6. Liisan paikka oli tyhjä. Vasta torstaina rohkenin kysyä kokeneemmilta, onko jotakin sattunut.

”Liisa jäi eläkkeelle.”

Siinä oli unelmia pursuavalla 19-vuotiaalla sulattelemista.

Ei Liisa seremoniaa kaivannut. Sattui vain se päivä, jolloin ikänsä töitä tehnyt nainen ei enää tullutkaan töihin. Siinä oli unelmia pursuavalla 19-vuotiaalla sulattelemista. Miten vahva voima onkaan nöyryys!

Välkkyviä valokuvia ja vilkkuvia videoita katsoessa tulee kääntäen mieleeni ahkera Liisa. Yksi poseeraa pilvenpiirtäjässä, toinen Karibian aalloissa. Kolmas julkaisee kaikki treeninsä voimaa uhkuen. Merkkivaatteen logoa palvotaan kuin karhun kalloa keskiajan peijaisissa.

Tyytyväisyydessä ei todellakaan ole mitään pahaa. Mutta julkinen hyvyys kääntyy niin kovin helposti omahyvyydeksi. Nöyryydellä ei briljeeraamisen pelissä sijaa ole eikä tavallisuus onnistumiseksi riitä. Aikakin on nykyisin laatuaikaa, ruoka superfoodia. Jo lapsi pettyy saadessaan todistukseensa ”vain” kasin.

Ei saa tyytyä olemaan hyvä vaan pitää olla parempi. Ei saa juuttua, pitää muuttua. Ei riitä, että on onnellinen, koska onni saattaakin olla jotain muuta jossain muualla. Vino alipaine huijaa meidät aliarvioimaan itsestämme alisuoriutujia.

Ollapa kuin Liisa. Luoda jokaisesta päivästä itselleen mestariteos. Ei tarvitse näkyä kauas, kun lähellä on lämmintä.

Kirjoittaja on porvoolainen luokanopettaja ja yrittäjä.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut