Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lukijalta | Arvokasta ruohonjuuritason työtä on syytä vaalia

Kiitos, Porvoon suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Pontus Salmi kirjoituksestasi ”Yhteisten asioiden hoitamisesta” (Uusimaa 13.11.).

Kirjoitit ja olit huolissani, miten sote-uudistuksessa säilytetään monet paikalliset toimivat yhteistyöverkostot, joissa on sosiaali- ja terveystoimen ja seurakunnan viranomaisten lisäksi 3. sektorin vapaaehtoisia toimijoita. Nämä kaikki tuottavat paljon hyvinvointia eri ikäisille ja eri elämäntilanteessa oleville. Mielestäsi tätä hyvää ruohonjuuritasolla tehtävää työtä on syytä vaalia, kun hyvinvointialueille päätetään laajojen palveluprosessien luomisesta.

Olen huolissani aivan samasta asiasta. Siksi olen ottanut kantaa tähän asiaan puheissani ja kirjoituksissani useamman kerran. Nämä asiat on huomioitava kun Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluita ja palo- ja pelastustoimen palveluita suunnitellaan ja niistä päätetään. Vastuu tämän asian toteuttamisesta tulee olemaan valittujen aluevaltuuston valtuutetuilla. He päättävät, mitä, millaisia ja miten sote- ja pelastuspalveluita tullaan järjestämään hyvinvointialueellamme. Osa näistä hyvinvointia tuottavista palveluista tulee jäämään kunnille, ovat hyvinvointia edistäviä palveluita ja suurin osa menee hyvinvointialueelle. Tulevat hyvinvointialueen valtuutetut joutuvat miettimään näitä asioita koko hyvinvointialueen, eli seitsemän kunnan näkökulmasta.

Nostan esille Porvoon lähiökehitystyön, jota on jo vuodesta 2014 lähtien tehty Gammelbackassa ja vuodesta 2017 lähtien Kevätkummussa. Sitä on tehty asukaslähtöisesti ja poikkisektorisena verkostoyhteistyönä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on ollut edistää lähiöiden hyvinvointia, viihtyvyyttä ja turvallisuutta, yhdessä asukkaiden ja toimijoiden kanssa.

Hanke päättyi 2017 ja siitä julkaistiin loppuraportti. Vuonna 2018 kaupunginhallitus totesi, että lähiökehitystyötä tulee jatkaa ja sen koordinointia varten asetettiin moniammatillinen työryhmä. Työryhmän vetäjänä toimii kaupunkisuunnittelupäällikkö. Työryhmässä on asiantuntijoita eri yhteistyötaholta ja aluetyöryhmät, joissa on mukana valittuja lähiön asukkaita. Tähän lähiökehitystyöhön käytetään perintörahoja ja eri toimialojen rahoja jokaisen omasta käyttötaloudesta. Koronavuonna 2020 lähiökehitystyötä ei tehty lainkaan, eikä kovin paljon vuonna 2021. Kesäkuussa 2021 kaupunginhallitus sai selvityksen, yhteenvedon lähiökehitystyön tämän hetkisestä tilanteesta. Kuinka lähiökehitystyötä tullaan jatkamaan? Tästä ei ymmärtääkseni ole vielä päätetty?

Ruohonjuuritasolla tämä lähiökehitystyö on ollut esimerkiksi Hyvinvointikeskus Gammelbackassa ja Kortteliässä Kevätkummussa. Hyvinvointikeskuksesta voivat yhdistykset ja yksityiset henkilöt varata ilmaiseksi kokoontumistiloja kaupungin Kompassin kautta.

Kerran viikossa siellä on Porvoon työttömien pitämä ruokatarvikejakelu ja Porvoon Yhdistyskeskuksen ja Porvoon suomalaisen seurakunnan kanssa yhdessä pitämä ilmainen puuroporina tilaisuus. Yhdistyskeskuksen työntekijät pitävät arkisin auki avointa kahvilatoimintaa. Gammelbackan Alvarinkulmassa toimii Korttelikeittiö Tatsi ry:n vetämänä. Kerran viikossa siellä tehdään ja syödään ruokaa yhdessä. Ennen koronaa Alvarinkulmassa pidettiin erittäin suosittua tuolijumppaa.

Kortteliässässä on myös kerran viikossa puuroporinat seurakunnan kanssa ja avointa kahvilatoiminta Yhdistyskeskuksen työntekijän vetämänä. Iltaisin Kortteliässässä on paljon muuta toimintaa Kortteli Coachien vetäminä.

Nämä kummatkin paikat ovat näiden lähiöiden asukkaiden tärkeitä kohtaamispaikkoja, joissa tavataan tuttuja ja vähän tuntemattomiakin ja luodaan yhteisöllisyyttä ja siten lisätään asukkaiden hyvinvointia. Lähiökehitystyötä on jatkettava vuonna 2022 ja sen jälkeenkin.

Tulevia hyvinvointialueita, kuntia ja yhdistyksiä yhdistää yhteinen tavoite, ihmisten hyvinvointi. Erilaisten yhdistysten ja muiden toimijoiden toiminta on varmistettava julkisten palveluiden rinnalle.

Tämän turvaamiseksi on hyvinvointistrategiassa linjattava, miten näiden tahojen tarjoama tuki, neuvonta ja ohjaus sekä ennaltaehkäisevä toiminta nivotaan osaksi hyvinvointialueen toimintaan ja palvelukokonaisuuksia.