Tuuli Hirvilammi, kolumni: Kiitollisin koronaterveisin

Covid-19 on pandemia, joka koskettaa jollain tavalla kaikkia maapallon asukkaita. Jokainen on vähintään lukenut uutisia tai kokenut jonkinlaisia rajoituksia arjessaan. Useat tuntevat jonkun sairastuneen, monet ovat taudin kokeneet. Se, miten tämä yhä vaan jatkuva koronakriisi meitä koskettaa ja miten paljon se itse kunkin elämää heilauttaa, vaihtelee tietenkin eri puolilla maailmaa ja eri yksilöiden välillä. Varsin läheisesti se kuitenkin koskettaa kaikissa maissa terveydenhuollon ammattilaisia.

Nyt joulun alla haluan liittyä kiitoskuoroon: kiitos kaikesta huolenpidosta ja jaksamisesta. Kiitos teille korona-aikana työtä tehneille lääkäreille, sairaanhoitajille, perushoitajille, lähihoitajille, laitoshuoltajille, bioanalyytikoille, välinehuoltajille jne. Kiitos, että olette opetelleet uutta poikkeusoloissa ja jaksaneet nopeasti muuttuvaa arkea. Kiitos, että olette pukeutuneet suojavarusteisiin, ottaneet lukuisia koronatestejä, rokottaneet meitä, antaneet meille ohjeita ja hoitaneet sairastuneita. Kiitos myös Porvoon ihanalle taudinjäljittäjälle siitä, että määräsit minut oman positiivisen testitulokseni jälkeen tiukasti lepoon ja pidit huolta. Jokaisesta päivästä kiitos. Kirjoitan täydestä sydämestä mutta tiedostan, että nämä sanat tuntuvat kliseisen latteilta. Ymmärrän täysin, että pelkät julkilausutut kiitokset eivät väsymyksen keskellä riittävästi mieltä lämmitä vaan ne voivat tuntua jopa loukkaavilta. Miksi kiitollisuus ja arvostus eivät näy resursseissa? Miksi terveydenhoidossa kärsitään jatkuvasti hoitajapulasta?

Koronapandemia on tehnyt taas näkyväksi yhteiskuntamme vinksahtaneet palkkaerot eri alojen välillä. Emme ole panostaneet riittävästi hoitajamääriin ja hoitajien palkkoihin. Syyt ovat toki monitahoisia mutta yksi juurisyy liittyy taloudelliseen tuottavuuteen ja palveluihin: ihmistyötä sisältävät palvelualat mielletään helposti matalan tuottavuuden aloiksi, vaikka juuri niissä ylläpidetään ihmisten terveyttä ja hyvinvointia. Toinen ongelma liittyy julkisen sektorin kustannuskuriin, minkä seurauksena on tingitty hoitajamääristä. Myös meidän arvostuksemme ovat kieroutuneita: miksi lihavalla palkkapussilla palkitaan vaikkapa veronkiertoon opastavia sijoitusalan työntekijöitä samalla kun hoivatyön tekijät nuolevat lähes näppejään? Erilaisia työtehtäviä tulisi arvottaa niiden kokonaishyödyn mukaisesti eli arvioida niiden sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia vaikutuksia.

Jouluna rauhoitun ja kiitän meitä kaikkia siitä, että jaksamme tämän pandemian keskellä. Nyt on aika iloita läheisistä, joululauluista ja terveydestä. On aika iloita toimivasta terveydenhuollosta. Se riittäköön joulun ihmeeksi.

Kirjoittaja on porvoolainen yliopistotutkija ja Vihreiden kaupunginvaltuutettu

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut