Vaalikynä: | HUS on vauvojen ja äitien turva

Vauvojen ja äitien turvallisuus on ollut arkkiatri Arvo Ylpön ajoista lähtien päätavoite synnytysten yhteydessä. Tämä sama tavoite on myös nykyisen HUS:n synnytystoiminnassa. Sen pitää olla myös tulevalla hyvinvointialueella kun uudet päättäjät päättävät hyvinvointialueen ja erikoissairaanhoidon palveluista ja yhteistyöstä. Nyt on päättäjillä mahdollisuus ja velvollisuus suunnitella ja päättää monista uusista asioista. Päättäjillä pitää olla oikeata tietoa, mistä päättävät.

HUS:sta on tullut 21 vuoden aikana arvostettu ja tehokas erikoissairaanhoidon järjestäjä. Tähän on päästy keskittämällä ja kehittämällä eri palveluita. Yksi tärkeä keskittäminen on synnytysten keskittäminen. Osin tästä johtuen Porvoon sairaalan synnytystoiminta lopetettiin muutama vuosi sitten. Porvoon sairaalan synnytysosasto otettiin käyttöön 2.12.1968. Vuonna 1969 synnytyksiä oli

540 ja 1979 niitä oli 738. Vuonna 1991 oli 975, mikä on ollut ehkä suurin määrä. Muistan tämän vuoden kesän selvästi, koska olin sinä kesänä synnytysosastolla lastenhoitajana töissä. Olin silloin opiskelemassa lastensairaanhoitajaksi ja lastenosasto oli silloin kesällä kiinni. Vuodesta 2010 lähtien synnytysten määrät ovat olleet vuosittain 830, 810, 828, 890, 867, 913, 777.

Tuleva Itä-Uudenmaan hyvinvointialueemme tulee olemaan sama kuin nykyinen Porvoon sairaanhoitoalue.

Uusi organisaatio tullee saamaan nimeksi HUS-Yhtymä ja se tulee koostumaan neljästä hyvinvointialueesta ja Helsingistä. Ensi vuoden aikana hyvinvointialueen päättäjät joutuvat solmimaan uuden erikoissairaanhoidon perussopimuksen, missä tullaan määrittämään muun muassa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaosta ja yhteistyöstä. Tämä tarkoittaa käytännössä erikoissairaanhoidon osaamisen lisäämistä sote-keskuksiin, erikoissairaanhoidon palvelujen helppoa saatavuutta esimerkiksi video-vastaanottojen välityksellä, erikoislääkärin jalkautumista sote-keskukseen ja saumattomia hoitoketjuja jne.

Nyt aluevaalikampanjoissa on otettu vaaliteemaksi synnytysosaston uudelleen avaaminen. Perusteluiksi on sanottu matkasynnytysten kasvaminen. 20.12.2021 on THL julkaiseman syntymärekisterin mukaan matkasynnytyksiä ollut vuonna 2020 koko maassa 83. HUS:n sairaanhoitopiirin alueella (=24 jäsenkuntaa) vuonna 2020 oli 13, vuonna 2019 oli 25, vuonna 2018 oli 17 ja 2017 oli 9. Syntymämärekisterissä ei saa erikseen matkasynnytyksiä Itä-Uudenmaan osalta.

Poliittisten päättäjien on aina osattava tehdä päätökset tietoon perustuen ja kokonaisuuksiin perustuen. Jos synnytysosasto halutaan takaisin Porvooseen, on päättäjien tiedettävä mitä siitä seuraa koko sairaalan toiminnalle ja kannettava vastuu päätöksistä. Synnytysosasto tarvitsee samanlaiset tilat kuin ennenkin. Se tarkoittaa tänä päivänä, että Porvoon sairaalan kirurgian poliklinikka joutuisi muuttamaan johonkin muualle, jos paikkaa edes löytyisi. Uudet tilat korjattiin juuri kirurgian poliklinikan toimintaan sopivaksi. Tämä on sairaalan toiseksi suurin poliklinikka. Se sisältää ortopedian, plastiikkakirurgian, suolistokirurgian, urologian, yleiskirurgian, korva-, nenä- ja kurkkutautien poliklinikan toiminnat. Näissä tiloissa sijaitsi ennen synnytyssalit. Synnytystoiminta tarvitsee myös vuodeosastotilat äideille ja vauvoille. Se pitäisi tehdä nykyisen psykiatrian suljetun osaston tilalle. Tämä osasto on lähialueemme ainut suljettu psykiatrinen osasto ja ollut käytössä runsaan vuoden verran.

Koko synnytysosasto toiminta tarvitsee kätilöitä ja lastenhoitajia suuren määrän, jokaiseen kolmeen vuoroon, jokaisena viikon päivänä 24/7.

Sen lisäksi gynegologeja 24/7 ja päivystysvalmiudessa olevan leikkaussalitoiminnan 24/7.

Näiden lisäksi tarvittaisiin lastenosasto, koska valitettavasti jotkut vastasyntyneet tarvitsevat tehokasta ensiapua heti ensimmäisestä hengenvedosta lähtien. Se tarkoittaa, että lastenosastolla pitää olla riittävä hoitajamitoitus 24/7, jotta lastenosaston hoitaja voi mennä apuun synnytysosastolle tai leikkausosastolle. Kun lastenosastolta tarvitaan hoitaja avuksi vastasyntyneen virvoitteluun ja hoitoon, se vaikuttaa lastenosaston hoidossa olevien lasten potilasturvallisuuteen.

Lastenosasto ei voi jäädä yhden hoitajan varaan useaksi tunniksi.

Hoitajien lisäksi tarvitaan lastenlääkäripäivystys 24/7. Tarvitaan myös nykyaikainen ja turvallinen lastenosaston hoitoympäristö sisältäen uudet teknologiset potilasseurantajärjestelmät. Tiedän entisen työurani perusteella, miten paljon tarvitaan lastensairaanhoitajan tai hoitajien ja lääkärin tai lääkäreiden apua kun kaikki ei mene kuten pitää.

Tulevassa Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella ei tule syntymään seuraavien vuosien, vuosikymmenien aikana niin paljon vauvoja, jotta olisi perusteltua synnyttää uudestaan synnytysosto. Tärkeämpää on turvata Porvoon sairaalan toiminta yleisesti. Siellä on oltava jatkossakin niitä palveluita mitä tarvitaan eniten, joka päivä ja niitä käyttävät suuri osa hyvinvointialueen asukkaista. On pidettävä huolta, että siellä olisi yhtä paljon toimintaa kuten on tällä hetkellä. Tällä hetkellä siellä on noin 40 eri hoito/toimintayksikköä, sisältäen vuodeosastoja, useita eri polikinikkoja ja muita hoitoyksikköjä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut