Vaalikynä | Unohtuivatko vammaiset vaalipuheista?

Vammaispalvelut kuuluvat sosiaalipalveluihin ja niiden tehtävänä on turvata vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeus, yhdenvertaisuus ja kaikin puolin oman näköinen elämä. Vammaisia kohdellaan nyky-yhteiskunnassa edelleen usein vain päätöksenteon ja toimenpiteiden kohteina, ei toimijoina, ei edes oman elämänsä toimijoina. Syrjintä ja taistelu välttämättömistä palveluista on monille vammaisille ihmisille jokapäiväistä elämää.

Vammaisuus on todella laaja käsite. Sen sisään mahtuu valtava määrä erilaisia ja eriasteisia aisti-, kehitys- ja liikuntavammoja. Moniin vammaisuuden määritelmiin sisältyy ajatus puutteellisuudesta. Kuitenkin monet vammaiset elävät täyttä elämää ja rajoitteita on ylitettävissä apuvälineillä ja muiden avustuksella sekä yhteiskunnan esteettömyyttä kehittämällä. Vammainen henkilö voi olla työkaverisi tai lapsesi luokkatoveri. Myös kuka tahansa meistä voi vammautua esim. onnettomuudessa elämänsä aikana.

Vammaispalvelulain mukaan tietyt palvelut taataan kaikille lain kriteerit täyttäville henkilöille iästä riippumatta. Kuitenkaan palvelujen myöntämisen kriteerinä ei saisi olla vain diagnoosi, vaan ihmisen yksilöllinen toimintakyky ja tarve. Vammaispalvelujen määrän ja sisällön pitäisi vastata ihmisen yksilöllisiä tarpeita ja toiveita, ei kapeita oletuksia siitä mikä kuuluu tai ei kuulu vammaisen rooliin.

Palvelujen tulee seurata ihmistä, ei päinvastoin. Tämän toteuttamiseen tarvitaan tulevilla hyvinvointialueilla tahtotilaa kehittää olemassa olevien vammaispalvelujen rinnalle uusia, yksilöllisiä palveluita. Hyvinvointialueella perustason vammaispalvelut (esim. asiakasohjaus, palveluiden koordinointi, neuvonta ja päätökset) olisi hyvä tapahtua läheisissä sote-keskuksissa. Hyvinvointialueella tulisi kuitenkin olla myös henkilöitä, jotka ovat vielä perustasoa paremmin erikoistuneet vammaispalveluihin ja niiden kehittämiseen. Täten alueelta löytyisi mittavaa vammaisasioiden erityisosaamista, jota koko hyvinvointialueen vammaispalveluissa voidaan hyödyntää. Tämä erityisosaaminen voi liittyä esim. vaativampaan vammaissosiaalityöhön, vammaispalvelujen järjestämiseen ja hankintoihin, erilaisiin kuntoutuksiin. Voitaisiin keskittyä myös palvelujen kehittämiseen ja kokemustiedon keräämiseen.

Mitä enemmän erityistä osaamista ja asiantuntijuutta vammaisasioista on, sitä paremmin saataisiin oikeat ja oikea-aikaiset palvelut. Myös palveluiden koordinointi selkeytyisi ja asiantuntijuus ja moniammatillisuus vahvistuisi. Vammaispalvelujen järjestämisessä voitaisiin seurata läheisyysperiaatetta, eli yksinkertaiset ja selkeät päätökset tehtäisiin mahdollisimman lähellä asiakasta. Sen lisäksi olisi tärkeää, että enemmän erityisasiantuntemusta vaativissa asioissa voitaisiin saada apua hyvinvointialueelta löytyviltä vammaisasioiden erityisosaajilta.

Hyvinvointialueiden tulee huomioida kaikissa palveluissaan ja toimipisteissään esteettömyys ja saavutettavuus. Tämä on tärkeää niin digitaalisissa kuin lähipalveluissakin. Tärkeää on myös, että hyvinvointialueen strategiassa linjataan, miten järjestöjen erityisosaaminen ja niiden tarjoamat tuki, neuvonta, ohjaus ja ennaltaehkäisevä toiminta otetaan osaksi alueen toimintaa ja palvelukokonaisuuksia. Vammaispalveluja tulee hyvinvointialueilla kehittää asiakaslähtöisesti ja järjestöjä kuullen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut