Kirjallisuuden Runeberg-palkintoehdokkaat julkistettiin torstaina Porvoossa (UM 9.12.).
Yli 240 teoksen joukosta valittu kymmenikkö ei pidä sisällään yhtään ennalta-arvattavaa lukuromaania, vaan jokainen ehdokaskirja haastaa lukijansa muodollaan tai sisällöllään. Valitsijaraati käytti valintakriteerinään termiä kirjallisuudellisuus.
– Halusimme nostaa esiin kirjallisuutta taiteena, joka ei kilpaile muiden tarinankerronnan muotojen kanssa, vaan korostaa omaa kirjallista ja kielellistä luonnettaan, taiteilijaprofessori Helena Sinervo totesi Porvoossa.
Kirjallisuuden pitää tehdä vaikutus yleisöönsä eri tavalla.
Kuinka moni suomalainen haastaa itsensä lukemalla? Ilmeisesti koko ajan yhä harvempi ja tässä joukossa naisten osuus kasvaa miesten kustannuksella. Valitsijaraadille lähetetyistä teoksista vain noin kolmasosa oli tänä vuonna miesten kirjoittamia.
Lukemista on yritetty markkinoida etenkin lapsille ja nuorille ilolla ja viihdyttävyydellä. Taktiikka ei tunnu toimivan, sillä on aika helppo arvioida, että nykypäivän näyttävät pelit ja elokuvat tyydyttävät nämä tarpeet paremmin.
Kirjallisuuden pitää tehdä vaikutus yleisöönsä eri tavalla. Lukemisen pitäisi tarjota älyllisiä tai taiteellisia haasteita, jotka auttavat lukijaa kehittymään ja saamaan valmiuksia työssä ja yhteiskunnassa selviytymiseen.
Miesten laskeva kiinnostus lukemiseen ja kirjoittamiseen voi johtaa yhteiskunnallisiin ongelmiin.
– Tarvitaan lukutaitoa hoitaa omat asiansa, täyttää kaavakkeet, hakea työpaikkaa. Ilman lukutaitoa ei voi olla myöskään medialukutaitoa, Sinervo sanoi haastattelussa.