Tiivistäminen, modernisointi, monistettavuus ja kiire ovat ohjanneet rakentamista jo vuosikymmeniä. Asumista on pyritty keskittämään ja maapinta-alaa hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti. Ylöspäin rakentaminen, pakonomainen uudistaminen ja taloudellisen voiton tavoittelu ovat viitoittaneet tietä kohti uutta uljasta tulevaisuutta.
Tätä linjaa noudattaen kaikki Vanhan Porvoon rakennukset olisi varmaan syytä purkaa. Niissähän rakennustehokkuus on varsin kehno eli maapinta-alaa kohti on turhan vähän kerrosneliöitä. Rakennusten energiatehokkuuskin taitaa olla vähän mitä sattuu, ikkunoista saattaa vetää ja rakenteita joudutaan koko ajan korjaamaan. Eikö olisi johdonmukaisempaa poistaa nämä tehottomat rakennukset arvokasta maapinta-alaa tuhlaamasta ja rakentaa tilalle tehokkaampia rakennusyksiköitä, korkeita elementtikerrostaloja ja laatikkomallisia asumiskoneita? Eikö se palvelisi kaupungin kehittymistä, kun saataisiin keskitettyä mahdollisimman suuri määrä ihmisiä mahdollisimman pieneen tilaan? Eikö se vastaisi juuri nykyisiä tavoitteita ja rakennusmentaliteettia?
Miksi näin ei kuitenkaan ole tehty? Miksi me silti siedämme vanhanaikaisia puukortteleita?
Ehkä rakennuksiin ja alueeseen sisältyy muita arvoja? Ehkä historialla, humaaniudella, sympaattisuudella, ympäristön viihtyisyydellä ja tunnelmalla on jokin rooli tässä yhtälössä? Ehkä raha ei ratkaisekaan kaikkea? Minkä vuoksi muuten olisi jätetty niin tehottomia yli satavuotiaita rakennuksia seisomaan keskelle kalleinta rakennusmaata?
Miksi näitä samoja aineettomia arvoja kuitenkin ylenkatsotaan uudisrakentamisessa? Lämmin ja koristeellinen julkisivu korvataan nykyään usein monotonisella seinäpinnalla, kylmällä betonilla ja kliinisellä lasilla. Ehkä uudisrakentamisessakin kannattaisi – tehokkuuden lisäksi – miettiä minkälaisen tunnelman rakennus luo, minkälaista ympäristöä se tuottaa ja miten se vaikuttaa ihmisiin henkisesti.
Samat aineettomat arvot kiinnittyvät aika moneen muuhunkin paikkaan Porvoossa, kuten Näsin kartanoon, Porvoontaloon, Wileniuksen telakkaan ja moneen muuhun kohteeseen. Meidän kannattaisi miettiä todella tarkkaan ennen kuin ryhdymme modernisoimaan näitä ympäristöjä.
Kirjoittaja on porvoolainen maisema-arkkitehti, kaupunkikehityslautakunnan jäsenja kaupunginvaltuutettu (vihr).