Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolumni Velka- ja verovaalit

Vaalien lähestyessä törmää poliitikkoihin, jotka lupaavat kaikkea hyvää kaikille. Luvataan parantaa kaikkia palveluita ja samanaikaisesti kerätä vähemmän veroja ja velkaa. Koska jokainen ymmärtää, etteivät tämänkaltaiset lupaukset ole realistista tai rehellistä, osa puhuu ”välttämättömistä leikkauksista”, jotka eivät heikentäisi koulutusta, maanpuolustusta tai sosiaali- ja terveyspalveluita tai lisäisi köyhyyttä. Tällaisia leikkauksia ei tosielämässä kuitenkaan ole.

Syksyllä Iso-Britannian talouden uskottavuus ja valuutta romahtivat sen seurauksena, kun pääministeri Liz Truss lupasi alentaa suurituloisten veroja velaksi. Suomessakin oikeisto on luvannut miljardien veronalennuksia, jotka kuitenkin pahentaisivat velkaantumista.

Kulunut hallituskausi on mennyt eri kriiseissä. Elvytyksellä estettiin lama ja suurtyöttömyys, ja siten myös 1990- ja 2010-lukujen kaltaiset velkakierteet.

Julkinen velka-aste vähenikin vuoden 2020 74,8 prosentista ensin 72,3 prosenttiin ja viime vuoden ennakkotiedoissa jo alle 71 prosenttiin. Suurten asehankintojen takia kuluvalle vuodelle ennustetaan laskun pysähtymistä.

Velkaa voi käyttää hyvin, kuten nykyinen hallitus osoitti pelastaessaan sillä talouden ja sijoittaessaan Suomen tulevaisuuteen koulutusta parantamalla. Velkaa voi käyttää myös vastuuttomasti, kuten kaikkein rikkaimmille menevään lähes miljardin euron osinkoverotukeen.

Tukea ei ole missään muualla maailmassa, ja lukuisat asiantuntijaryhmät ovat edellyttäneet sen poistoa. Eduskunnan oikeistoenemmistö, ja tällä hetkellä hallituksessa keskusta, on estänyt korjaukset.

Velkaantuminen pitää palauttaa lasku-uralle, joka ei vanhenevan väestön oloissa onnistu palveluita leikkaamalla. Kestävyysvaje johtuu veroasteen laskun ennustetusta jatkumisesta.

Veroaste on laskenut vuosituhannen alun 47,2 prosentista ensi vuoden 42 prosenttiin. Pohjoismaista hyvinvointivaltiota ei voi rahoittaa, ellei veroaste ole lähempänä Pohjoismaista tasoa.

Tanskan veroasteella Suomella ei olisi euroakaan velkaa. Olennaista onkin, että verotuksen porsaanreiät tukitaan, jolloin pieni- ja keskituloisten veroja ei tarvitse korottaa.

Kirjoittaja on porvoolaislähtöinen Vasemmistoliiton kansanedustaja.