Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Väestönsuoja syytä selvittää

Itä-Uudellamaalla on asukasta kohden selvästi vähemmän väestönsuojia kuin pääkaupunkiseudulla. Tämä johtuu toki pientalovaltaisemmasta asutuksesta, mutta tilanne on silti kriisiytyneeseen maailmanpoliittiseen tilanteeseen peilaten heikko.

Porvoosta puuttuu kokonaan yleinen väestönsuoja (UM 23.5.). Olisiko sellainen syytä rakentaa?

Porvoon strateginen sijainti rannikolla ja pohjoismaiden suurimman kemian teollisuuden alueen naapurissa antavat perustellun syyn pitää yllä hyvää kriisivalmiutta. Yleinen väestönsuoja olisi vakavaraiselta kaupungilta oikeansuuntainen signaali siihen, että kansalaisista pidetään huolta myös hädän hetkellä.

Porvoolaisissa 1970–80-luvuilla rakennetuissa taloyhtiöissä on runsaasti omia väestönsuojia, jotka useimmiten palvelevat niin sanottuina häkkivarastoina. Niiden rakentamisen syy oli jo painua 2000-luvun alkuvuosina unholaan ja monin paikoin suojien varustetaso ja kunto painui heikoksi. Ukrainan sodan syttymisen jälkeen tässä on tapahtunut ryhtiliikettä, mutta väestönsuoja ei silti palvele muita kuin yhtiön omia asukkaita.

Yleinen väestönsuoja pitäisi tietenkin rakentaa osana isompaa projektia, jossa tilat ovat rauhan aikana kannattavassa hyötykäytössä. Porvoossa on toistaiseksi olemassa vain kolmen vuosikymmenen takainen suunnitelma ydinkeskustan parkkihalli-väestönsuojasta.

Jos suoja päätettäisiin rakentaa niin mihin? Keskustan suunnitelma kannattaisi kaivaa esiin ja tutkia tarkalla silmällä. Erkki Naumasen esitys suojan rakentamisesta osana Kokonniemen jättimäistä liikuntakeskushanketta on myös selvittämisen arvoinen.

Porvoon kaupunki laittaa 30 000–50 000 euron suuruisia selvityspanoksia erilaisiin kaupunkikehityshankkeisiin muutaman viikon välein. Tähän joukkoon väestönsuojaselvitys sopisi erinomaisesti.

Kun selvityksestä saataisiin pöydälle muutama vaihtoehto ja alustavaa kustannusarviota, niin päättäjien olisi helpompi ottaa kantaa siihen, halutaanko kaupunkilaisten turvallisuutta tällä tavoin parantaa.

Kansalaisten keskuudessa viisaalla varautumisella on edelleen vahvat perinteet. Maailmalla on koettu 2020-luvun aikana jo useampi ikävä yllätys, ei ole takeita, etteikö niitä voisi tulla lisääkin.