Armovitosista kohti kelpoa kasia: numeroarviointi tulee takaisin nelosluokalta lähtien

Elokuussa voimaan tulevan muutoksen jälkeen oppilaan numeroarviointia aikaistetaan niin, että kaikki koulut aloittavat sen neljännellä luokalla. Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

STT

Peruskoulun oppilaiden arviointi uudistuu elokuussa käyttöön otettavilla opetussuunnitelmatarkennuksilla ja myöhemmin arviointikriteereillä. Uusilla kriteereillä halutaan päästä eroon tilanteesta, jossa oppilaat ovat samantasoisella osaamisella saaneet erilaisia arvosanoja eri kouluissa.

– Tästä on useita tutkimustuloksia ja olemme saaneet tästä runsaasti palautetta, perustelee opetusneuvos Erja Vitikka.

Vitikan mukaan vuoden 2014 opetusohjelmalinjaukset ja kriteerit eivät olleet riittävän yksiselitteisiä, minkä vuoksi osaamista on nyt arvioitu eri kouluissa ja eri puolilla maata eri tavalla. Arvioinnin mahdolliset ongelmat tulevat selvimmin esiin toisen asteen koulutukseen pyrittäessä: kun arvioinnin taso heittelee, ei oppilas ehkä pääsekään haluamaansa opiskelupaikkaan, vaikka on aikaisemman arvioinnin perusteella näin luullut.

– Klassinen esimerkki voisi olla niin sanotut armovitoset. Huomataan, ettei oppilaalla ole oikein osaamisestaan mitään näyttöjä, mutta luokallekaan ei voi jättää, eikä tukea oppimiseen ole riittävästi tarjota. Opettaja jää puun ja kuoren väliin, selvittää arvioinnin uudistamistyössä mukana ollut Opetusalan Ammattijärjestön (OAJ) kehittämispäällikkö Jaakko Salo.

Salon mukaan ratkaisu tähän on selkeä kriteeristö sille, mitä esimerkiksi vitosen saadakseen tulee osata.

– Jääkö porukkaa nyt sitten tulevaisuudessa paljon enemmän luokalle? Näin ei pitäisi käydä, vaan tukea sitä tarvitseville oppilaille on saatava lisää, Salo täydentää.

Salon toiveelle on kaikupohjaa muun muassa nykyisessä hallitusohjelmassa, jossa perusopetuksen tukeen on luvattu lisää panostusta.

Opetushallituksen tekemän kyselyn mukaan valtaosassa kunnista (87 prosenttia) osaamista alettiin arvioida kaikille tutuilla numeroarvosanoilla neljännellä luokalla. Joissakin kouluissa oppilaat ja huoltajat ovat saaneet kuitenkin nähtäväkseen ensimmäiset numerot vasta seitsemännellä luokalla.

– Uusien linjausten myötä oppilas saa realistisen kuvan osaamisestaan ajoissa. Eli siis vältetään sellainen tilanne, jossa oppilas on toistuvasti saanut arvioita, joissa hänen sanotaan edistyneen valtavasti, mutta kahdeksannella luokalla huomataan, että numero ei vastaakaan oletuksia, Vitikka sanoo.

Elokuussa voimaan tulevan muutoksen jälkeen oppilaan numeroarviointia aikaistetaan niin, että kaikki koulut aloittavat sen neljännellä luokalla. Ensimmäisellä, toisella ja kolmannella luokalla opetuksen järjestäjä päättää, annetaanko arvio numeroina vai sanallisena. Opettaja voi aina halutessaan täydentää numeroarviointia sanallisella arviolla.

Nykyisin Opetushallitus on määritellyt, mitä oppilaan on missäkin aineessa osattava, jotta päättötodistuksessa komeilee arvosanana kasi. Kuluvan vuoden aikana Opetushallitus määrittelee vastaavat kriteerit myös arvosanoille viisi, seitsemän ja yhdeksän. Myöhemmin on tarkoitus tehdä vastaavat kriteerit myös kuudennen luokan päätteeksi tapahtuvaan arviointiin, mutta tälle työlle ei ole vielä tarkempaa aikataulua.

Suomalainen peruskoulu on kansainvälisissä vertailuissa menestynyt loistavasti. Tämä on näkynyt myös siinä, että eri koulujen väliset erot ovat olleet kansainvälisesti tarkasteltuina pienet. Ongelmat arvioinnin yhdenmukaisuudessa voivat kuitenkin horjuttaa tätä tulosta nopeastikin, mikä on näkynyt siinä, että aluehallintovirastoon tehtyjen valitusten määrä oppilaiden arvioinnista on ollut kasvussa.

– Jos arviointikriteerit eivät ole riittävän selvät, vaarana on niiden skaalautuminen oppilasjoukon mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että keskimäärin etevämmässä ryhmässä kriteerit tiukkenevat ja heikommassa ryhmässä väljenevät, Salo muistuttaa.

Uusien linjausten mukaan opettajan tulee arvioida vain sitä, mitä opetussuunnitelmassa on asetettu oppiaineiden tavoitteiksi. Arviointi ei saa esimerkiksi kohdistua oppilaan persoonaan tai temperamenttiin.

– Jos arviointi perustuu kunnan paikallisiin tulkintoihin ja opettajien erilaisiin tulkintoihin, ei se voi olla yhdenvertaista. Nyt saadaan selkeät sävelet kunnille ja toivottavasti toimivat sekä helppokäyttöiset arviointikriteerit opettajille.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.