Kirjaksi paketoitu surutyö – Meiju Niskalan muistiinpanojen pohjalta syntyi kaunis ja kaunistelematon teos

Meiju Niskala herättelee tositarinaan perustuvalla Sata kirjettä kuolleelle äidille -teoksellaan lukijan syvimpiä tuntoja ihmisyydestä ja empatiasta. Kirjailija saa valon kuultamaan rankkojenkin aiheiden läpi. Laura Heino

Laura Heino

Meiju Niskalan äiti kuoli muistisairauteen, mies jätti, terveys reistaili, mieli järkkyi. Niskala on käynyt todella syvällä. Hän on nähnyt sellaista, mitä harva näkee tai haluaa nähdä.

– Elämä on todella irrationaalista. Mitä vain voi tapahtua milloin vain. Sata kirjettä kuolleelle äidille on röntgensäde kaikkeen siihen, mitä harvemmin näytetään. Kuolema, sairaus tai mielen järkkyminen ei ole pimeä paikka.

Niskala haluaa kuvailla mieltä ja sen liikkeitä juuri niin kuin ne liikkuvat; ei-lineaarisesti, ei-sulavasti ja sensuroimatta. Niskala päästää lukijan taidokkaan nerokkaalla tyylillä kiinni raskaaseen aiheeseen.

Myös typografialla on iso merkitys.

– On hienoa, että raati on nähnyt teoksessa voimakkaasti olevan visuaalisen kerronnan. Esitystaiteen taustasta johtuen käytän ja tutkin fyysistä esinettä, kirjaa, kuin esityslavaa.

Kaikki eivät aina mahdu muottiin. Niskalan äidinkielen numero oli viisi. Eräs kasvatustieteilijä näki Niskalan ensimmäisen kaunokirjallisen teoksen kehityskertomuksena.

– Hyvä teos toimii eri näkökulmista. Tärkeintä teoksissa on se, että ne avaavat ikkunoita joko itseemme tai siihen, joka meille on ollut aiemmin vierasta.

Äidinisän kuolema, eräs yhteydenotto ja itkuinen yö saivat Niskalassa aikaan sytykkeen autofiktiivisen teoksen kirjoittamiselle. Parin vuoden ajan Niskala hioi kirjaa kasaan muistiinpanojensa pohjalta.

Teoksessa avataan kuoleman ikkunaa laajalti. Niskala ei näe kirjaansa kritiikkinä Suomen terveydenhuoltojärjestelmää tai kuoleman ja kuolevan hoitoa kohtaan. Kuoleman kohtaamista ja surun sietämistä ei silti liiaksi opeteta, vaikka lopullinen kuolema koittaa jokaiselle vain kerran. Joskus kuoleva saatetaan jättää yksin, koska halutaan säilyttää kuva ihmisestä sielun voimissaan. Kuolemaan suhtautumista voisi Niskalan mielestä kehittää hyvin yksinkertaisesti.

– Kuolemaa isompi teema kirjassa on kohtaaminen. Kohtaamisesta on lyhyt matka empatiaan, eli siihen, että tunnistaa toisessa myös itsen, jonkin yhteisen jaettavan.

Kirjassa on voimakas tieteen ja tunteen resonanssi. Havainnot psykologiasta ja lääketieteestä ovat tarkkoja. Niitä Niskala ei kuitenkaan ole oppinut lukemalla kirjoista, vaan elämällä elämäänsä.

Teoksessa käsitellään muitakin rankkoja aiheita, kuten mielen järkkymistä, saattohoitoa ja ihmisten julmuutta. Surun ja ankeudenkin keskellä kielellinen ilmaisu on järjissä pitävän humoristista. Valon pisaroita elämän kaatosateeseen luovat ihmiset, joita kirjailija nimittää rakkaudellisesti iilimadoiksi.

– En olisi hengissä ilman iilimatoystäviäni.

Niskala kertoo nykyisin elävänsä mukavaa elämää. Taiteilija on muuttanut uuteen kotiin, josta hän on rakentanut manhattanilaisen taidegalleristin kodin. Tupaantuliaisiin on tilattu harpun soittaja ja parvekkeen alta ohi kulkeva torvisoittokunta. Sen parvekkeen, jossa Niskala nauttii aamukahvinsa – yleensä oravan kanssa. Kesät Niskala asuu Taivalkoskella, kasvattaa siellä kukkia ja hoitaa lampaita.

Runeberg-ehdokasteoksesta on tekeillä elokuva, jota työstää kansainvälisesti palkittu Suomen Oscar-ehdokas -ohjaaja Selma Vilhunen.

– Keskiössä on yksilön selviytyminen. Minua ja Selmaa yhdistää rohkea ja peittelemätön asioiden kuvaaminen.

Niskalan teoksesta on muodostunut merkityksellinen, se on nostanut esille kysymyksen siitä, miten puhua kuolleesta. Kirjailijan mieleen on painunut palaute äidiltä ja tyttäreltä, jotka lukevat Niskalan kirjaa ja keskustelevat siitä yhdessä. Useat lukijat ovat myös kertoneet tehneensä merkintöjä kirjaan ja palailevansa niihin.

Niskala uskoo, että hänen äitinsä olisi ollut onnellinen kansien väliin päätyneestä eheyttävästä tositarinasta, joka on kuin ”lahjaksi paketoitu”.

Kansissa näkyy äkkiseltään sahalaitaisen näköistä viivaa. Kyseessä on ensimmäinen Niskalan kirjoittama kirje, jossa hän kertoo vaarilleen muun muassa sisiliskoista ja Katri Helenasta. Ympyrä sulkeutuu.

– Tämä teos on se arkku, johon halusin äitini laittaa.

Meiju Niskala

Syntynyt: 1978

Kotipaikka: Helsinki

Aiempi tuotanto: Aiempi kirjallinen tuotanto saanut kunniamainintoja mm. taide-, tieto- ja matkakirjoina. Sata kirjettä kuolleelle äidille (WSOY) on Niskalan kaunokirjallinen esikoisteos. Niskala tekee julkista, leikkisää ja vuorovaikutukseen pohjautuvaa yhteisötaidetta. Taideteoksia muun muassa Leikki 2.0 (2015), Olennaistamo (2014), Tuutulaulukuorot yöjunissa (2011), Mitalipäivä (2011) ja Kokemuksellisen kaupungin konsultti (Helsingin Juhlaviikot 2008).

Koulutustausta: esitystaiteilija (Turun Taideakatemia, AMK 2002), taiteiden maisteri (Aalto-yliopisto/Medialaboratorio 2015), opiskellut myös musiikkia, tanssia ja luovaa kirjoittamista. Taiteellisen työn ohella opettaa taidekorkeakouluissa, toimii keynote-puhujana ja yhteiskunnallisena keskustelijana.

Palkintoja: kulttuuriministerin Suomi-palkinto (2011), Suomen Esteettisen seuran Vuoden Esteettinen teko (2011)

Vireillä ja viritteillä mm. toiminnallista lukupiiriä, rinnakkaisteos Runeberg-kirjalle ja sitä ennen yllätyksiä pursuava liveteos teatterilavalla, ns. ”kirjasta juontunut rokkikeikka, joka palauttaa taiteilijan juurilleen.”

Lähde: www.meijuniskalapeople.com

Meiju Niskalan (s. 1978) kaunokirjallinen esikoisteos Sata kirjettä kuolleelle äidille yhdistelee fragmentaarista kirjoitusta, kirjemuodon keinoja sekä autofiktiivistä proosaa. Se on suruteos, jota haastavasta aiheesta huolimatta kannattelee ilmava, valoisa kieli. Myös teoksen typografinen asu ja visuaalinen kompositio ovat vaikuttava osa sekä narratiivia että esteettistä ilmaisua. Sata kirjettä kuolleelle äidille on paitsi konkreettinen myös näkemyksellinen esimerkki siitä, miten yksityisiä kokemuksia voi muokata ja käsitellä taiteen keinoin ja antaa ne pois, lahjaksi.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.