Miksi kirkkoon kuuluva ei voi valita edes lukiossa elämänkatsomustietoa? – Li Andersson haluaa muuttaa epäkohdan nopeasti

Oppivelvollisuuden laajentumisen myötä toisesta asteesta tulee maksuton, eli opiskelijan ei tarvitse maksaa muun muassa oppimateriaaleista ja työvälineistä. Sami Lettojärvi

Juha Honkonen

Opetusministeri Li Andersson (vas.) haluaa edetä ripeästi lakimuutoksessa, joka antaa myös kirkkoon kuuluville oikeuden opiskella elämänkatsomustietoa. Opetusministeriö selvittää jo muutosta.

– Tarkoitukseni on, että voisimme aika nopeassakin aikataulussa edetä. Se edellyttää sitä, että meillä olisi hallituksessa yhteinen näkemys asiasta, Andersson sanoo Uutissuomalaiselle.

Hallitus on käynyt asiasta alustavia keskusteluja muttei ole vielä tehnyt päätöksiä. Ministeri perustelee muutostoivetta tasa-arvon puutteella nykylaissa.

– Tällä hetkellähän kirkkoon kuulumattomat voivat valita uskonnonopetuksen ja et:n välillä. Kirkkoon kuuluvat eivät sen sijaan voi edes täysi-ikäistyttyään lukiossa valita elämänkatsomustietoa. Mielestäni se on aivan selkeä epäkohta, ja se on myös epäloogista.

Elämänkatsomustieto ei nykyisellään myös tuota uskontolukutaitoa. Se on kirkon huolenaihe.

Evankelis-luterilaisella kirkolla ei ole kantaa siihen, pitäisikö kirkkoon kuuluvienkin voida osallistua elämänkatsomustiedon opetukseen.

– Meillä ei ole asiaan yhtä kantaa. Sellainen varmasti muodostetaan, kun kirkko osallistuu lausuntokierrokselle, kirkkohallituksen kouluyhteistyön asiantuntija Tuula Vinko sanoo.

Vinko muistuttaa, että elämänkatsomustieto on oppilasmäärältään pieni oppiaine, jolla ei ole paljon päteviä aineenopettajia.

– Elämänkatsomustieto ei nykyisellään myös tuota uskontolukutaitoa. Se on kirkon huolenaihe.

Vinkon mukaan kirkko ymmärtää hyvin, että nykylaissa voidaan nähdä yhdenvertaisuusongelmia.

– Mitään syrjivää ei saa olla. Usein kuitenkin käy ilmi, ettei nykyisiä opetussuunnitelmia tunneta. Niihin olisi hyvä perehtyä, ennen kuin päätöksiä tehdään.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistopäällikön Rainer Hiltusen mukaan valtuutettu ei ole käsitellyt asiaa.

– Tämäntyyppiset asiat tulevat meille lainsäädäntövaiheessa. Perusopetuslaki on säädetty 1998, joten silloin asia on käsitelty tai ainakin pitänyt käsitellä.

Vapaa-ajattelijoiden mielestä muutos kannattaisi tehdä nopeasti.

– Elämänkatsomustieto voidaan avata nopeasti erillisratkaisulla. Ja opiskelijoille käyvät samat oppikirjat. Syksy 2021 olisi jo hyvä aloittaa, kun silloin tulee lukion uusi opetussuunnitelma voimaan, pääsihteeri Esa Ylikoski sanoo.

Suurempi muutos olisi uskonnon ja elämänkatsomustiedon muuttaminen kaikille yhteiseksi katsomustiedoksi. Sitä kannatti Ylen kyselyssä 70 prosenttia suomalaisista.

Li Anderssonin mukaan esitys on tehtävissä nopeasti.

– Se on aika pieni muutos. Se ei vaikuta millään lailla oppiaineiden sisältöihin tai uskonnonopetuksen järjestämistapoihin.

Suurempi muutos olisi uskonnon ja elämänkatsomustiedon muuttaminen kaikille yhteiseksi katsomustiedoksi. Sitä kannatti Ylen kyselyssä 70 prosenttia suomalaisista.

– Sekin pitää selvittää, mutta se on huomattavasti suurempi työ. Se edellyttää aivan uuden oppiaineen perustamista. Lisäksi vähemmistöuskontojen edustajat kannattavat kaikkein vähiten kaikille yhteistä oppiainetta, Andersson sanoo.

Elämänkatsomuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää.

Kaikkien niiden, jotka eivät ole luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäseniä, on mahdollista opiskella elämänkatsomustietoa. Opetus on aloitettu Suomessa vuonna 1985, ja ainetta opiskelee peruskoulussa ja lukioissa noin 20 000 oppilasta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut