Talot kertovat: : Joulupäivän rauha särkyi talvisodan ensimmäisiin pommeihin

Vanhojen seinien sisäpuolelle kätkeytyy lukemattomia tarinoita. Talot kertovat -sarjassa lähdetään aikamatkalle menneisyyteen.

Lehtorien talo oli valmistuessaan komea. Sen alakerrassa oli myös moderni liiketila. Porvoon museo

Inka Töyrylä

Aleksanterinkadun ja Piispankadun kulmassa seisoo vakaana ja hieman mielikuvitusta herättävänäkin vaaleanpunainen Lehtorien talo. Sen nimi kertoo lyhykäisyydessään, keitä varten se on aikanaan rakennettu ja keitä siellä yhä tänäkin päivänä asuu.

– Lehtorien talon tarina vie alun perin kauas 1700-luvulle. Silloin Borgå Gymnasium perusti säätiön jonka tarkoituksena oli, että viisi vanhinta lehtoria saisi vähän lisätuloja. Opettajien palkka oli siihen aikaan naurettavan huono. Ajateltiin, että jos lehtorit pysyvät virassa kauan, he voisivat saada nykypäivän sanoin vähän bonusta, kertoo Borgå Gymnasiumin historian opettaja ja kirjastonhoitaja Stefan Hagman.

Säätiö tuotti hyvin ja se osti suurehkon maatilan Epoosta.

– Oli metsää, peltoa ja jopa torppareita. Tämä maatila antoi lisätuloja. Lopulta kuitenkin tultiin 1900-luvulle, tuli itsenäisyys ja Lex Kallio eli maanlunastuslaki, jolla torpparit saivat lunastaa maapalstoja. Se, mitä maatilasta tämän jälkeen jäi jäljelle, myytiin. Tästä saadulla sekä osin lainoittamalla päätettiin ostaa tontti ja rakentaa nyt viidelle vanhimmalla lehtorille virka-asunto, joka korvaisi vanhan järjestelmän, Hagman kertoo.

Vuonna 1933 valmistunut rakennus on suuri, mutta asuntoja on vain kuusi.

– Asunnot ovat kookkaita. Nämä rakennettiin 30-luvun kaupunkistandardin mukaan ja tarkoitus oli tehdä siihen aikaan vähän hienompia asuntoja, suuria. Turhankin isoja, jos niin voi sanoa.

Hagman ei tiedä asuntojen tarkkaa kokoa, sillä rakennuspiirustukset eivät ole säilyneet.

– Yli 150 neliötä joka tapauksessa. Hauska yksityiskohta on, että kaikkiin asuntoihin tehtiin pieni piian huone. Piiat saivat käyttää kellarin ovea ja heillä oli oma sisäänkäynti keittiön kautta. En tiedä, onko täällä koskaan asunut piikoja. Ehkä näitä huoneita on jo varhain käytetty vierashuoneina tai työhuoneina, Hagman kertoo.

Talossa asuu yhä Borgå Gymnasiumin opettajia.

– Enää ei tosin noudateta ikäjärjestystä. Silloin kun itse muutin tänne, olin opettajistamme ehkä toiseksi nuorin, Hagman naurahtaa.

Sääntöjen mukaan talon viisi asuntoa on tarkoitettu vain virassa olevia opettajia varten, kuudes vuokrataan ulkopuoliselle.

– Asukkaat vaihtuvat aika ajoin, sillä säännöt sanovat myös, että täältä on muutettava pois, kun jää eläkkeelle tai vaihtaa työpaikkaa.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Lehtorien talon parvekkeet uusittiin kymmenisen vuotta sitten, seuraavaksi suunnitellaan julkisivuremonttia. Kuva: Aada Hotti Aada Hotti

Rakennus oli vielä uudenkarhea, kun talvisota alkoi 80 vuotta sitten. Jouluvalmisteluja varjosti huoli ja epävarmuus.

Miehet olivat rintamalla. Sokeri ja kahvi oli laitettu jo lokakuussa kortille, mutta kaupat mainostivat Uusimaassa mitä erilaisimpia joululahjoiksi sopivia tuotteita kuten vaatteita ja kankaita, lipeäkalaa ja taloustavaroita.

Alkoholiliike oli ollut suljettuna jo pitemmän aikaa, mutta Uusimaa kertoi, että 22. joulukuuta Porvoon kaupungissa asustavat henkilöt saisivat toimittaa siellä ostoksiaan poliisiviranomaisen valvonnan alaisena. Muille kuin porvoolaisille ei juomia myyty.

Ikkunat piti pimentää jouluksikin, eikä ulkona liikkuessa saanut käyttää taskulamppuja ilman sinistä suojusta. Porvoossakin oli sotilaita ja Pellingin saaristoon oli sijoitettu rannikkotykistöyksiköitä valvomaan läheisiä merialueita.

Uusimaassa kerrottiin, että jouluaattona vihittäisiin Näsin hautausmaalla käyttöön alue kaatuneiden sankarihautoja varten. Joulusoitto – ilmeisesti joulurauhan julistus – olisi aattona "entisessä paikassa kello 16". Uusimaa kertoi myös joulun kirjamarkkinoiden olleen Porvoossa yllättävän vilkkaat. Eniten kysyttyjä olivat raamattu, virsikirja ja maanpuolustusta käsittelevät teokset.

– On erittäin hyvä, että kirja edelleenkin voi palvella Suomen kansaa ja tuoda voimaa ja virkistystä tänä meille ankarana, mutta niin suurena aikana, toimittaja kirjoitti.

Porvoon postissa oli ennennäkemätön ruuhka, kun rintamalle lähetettiin joulupaketteja. "Tuntemattomat sotilaatkin" saivat Porvoon postikonttorin kautta osansa.

Ensimmäiset pommit pudotettiin Porvooseen 20. joulukuuta 1939. Ne menivät keskustan ohi ja putosivat metsään nykyisen Kevätkummun alueelle.

Joulupäivänä 25. joulukuuta kävi huonommin. Ilmahälytykset kestivät tunteja. Yksi pommikone lensi muita matalammalla ja pudotti kaupunkiin useita yhdeksän satakiloista pommia.

– Lehtorien taloon osui pommi tässä talvisodan ensimmäisessä pommituksessa. Puolet talosta raunioitui. Käytännössä koko talo jouduttiin rakentamaan uudelleen, Stefan Hagman kertoo.

Myös pihalle putosi pommeja. 11 ihmistä kuoli.

– Heistä kymmenen oli sotilaita, jotka olivat jostakin syystä ulkona Borgå Gymnasiumin pihalla pommituksen aikana. Yksi uhreista oli talon asukas, joka istui pyörätuolissa, eikä suostunut lähtemään asunnostaan pommisuojaan, Hagman kertoo.

Muita rakennuksia ei tuhoutunut vielä ensimmäisessä pommituksessa, vain ikkunoita rikkoutui.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Talvisodan ensimmäinen Porvooseen osunut pommitus oli Lehtorien talolle kohtalokas. Iso osa rakennuksesta sortui. Kuva: Porvoon museon kuva-arkisto Porvoon museon kuva-arkisto

Uusimaa uutisoi joulun jälkeen: "Porvoo antoi ensimmäiset uhrinsa raakalaislentäjien tehdessä tuhotyötään" Lehti kertoi väestön pysyneen rauhallisena pommituksen aikana. Hälytystilan kestäessä pidettiin eräässä väestösuojassa joulupuhe ja laulettiin joululauluja. Tulevina päivinä Lehtorien talo päätyi sanomalehtien sivuille eri puolille maailmaa.

"Ulkomaiden sanomalehtien edustajia saapui Porvoon pommitustiedon saavuttua kaupunkiimme tutustumaan tähän vihollislentäjien viimeisimpään ”urotyöhön”. Sanomalehtimiesten joukossa oli muun muassa lontoolaisen Timesin edustaja, ja saivat vieraat hyvän käsityksen siitä, mitä bolsheviikkilentäjät pitävät ”sotilaallisina kohteina ja lentokenttinä”. Myöskin elokuvaohjaajia oli paikalla, ja asuintalon sortunut seinämä, joka äänettömästi ja kuvaavasti kertoo Runebergin vanhan kaupungin koettelemuksista raa´an vihollisen vierailun jäljiltä, on kaikkeen maailmaan lähtevänä todistava taasen kerran ryssän vakuuttelut, ettei se muka ”pommita siviiliväestöä” mitä karkeimmaksi valheeksi", Uusimaa kertoi.

Ennen sotia Lehtorien talon päädyssä oli suuret näyteikkunat.

– Olen kuullut, että jossain vaiheessa siinä olisi ollut kirjakauppa. Tämä pääty tuhoutui pommituksessa, joten voi olla, että liiketila poistettiin siinä vaiheessa, Hagman arvelee.

Rauhan tultua elämä Lehtorien talossakin palautui entisiin uomiinsa. Pikkuhiljaa aikanaan niin komea Lehtorien talo alkoi menettää kirkkainta hohtoaan.

– Asukkaiden vuokrilla – ja tietysti lainalla – yritetään kustantaa remontteja. Lainaa on aika paljon. Teemme melkein koko ajan jotain pientä. Pari kesää sitten uusittiin ulkokatto. Kymmenisen vuotta sitten uusittiin parvekkeet, kun ne olivat putoamassa jo alas, Hagman kertoo.

– Nyt seuraavan parin vuoden sisällä on tarkoitus, jos vain saamme lainaa, tehdä julkisivuremontti. Talo on ollut jo parikymmentä vuotta hirvittävän näköinen, mutta rahaa ei ole ollut. On ollut pakko tehdä muuta, putkiremontti, sähköjohdot... Paljon ei voi ottaa lainaa, koska meitä on vain kuusi vuokralaista koko talossa.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Lehtorien talo juuri valmistuneena, kaupungininsinööri Georg Christierninin kuvaamana. Kuva: Porvoon museo Porvoon museo

Tunnelma vanhassa arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelemassa talossa on kuitenkin yhä kohdallaan.

Ekelund tunnetaan 1930-luvulla kehittämistään moderneista asumisratkaisuista sekä lukuisista kouluistaan. Porvoossa muun muassa vuosina 1956–61 valmistunut Strömborska skola sekä 1958 valmistunut suomenkielinen kansakoulu eli nykyinen Keskuskoulu ovat hänen käsialaansa.

– Lehtorien talossa on yhä hieno, vanhanajan tunnelma. Vaikka esimerkiksi keittiöt ja kylpyhuoneet on uusittu, on pohjaratkaisut säilytetty ja paljon vanhaa on jäljellä. Joissakin asunnoissa on otettu alkuperäiset lattiat esiin ja alkuperäiset väliovet luovat omaa tunnelmaansa, Hagman kertoo.

Oman erikoisen leimansa talolle antaa sekin, että yhtä asuntoa lukuun ottamatta kaikki vuokralaiset ovat opettajia.

– Juristien mukaan sääntöjä ei kannata muuttaa, sillä se voisi johtaa talon kohdalla erilaisiin tilanteisiin. Nyt on niin, että talo pysyy pystyssä niin kauan, kuin opettajat ovat halukkaita asumaan täällä, Hagman sanoo.

Kaikki Talot kertovat -sarjassa julkaistut artikkelit on sijoitettu alla olevaan karttaan. Klikkaa taloa, niin pääset lukemaan jutun sekä liikkumaan helposti tarinasta toiseen.