Vanhempaintoiminta voi olla niin paljon muutakin kuin mokkapaloja – porvoolainen perheenäiti iloitsee yhteistyöstä omien ja muiden lasten parhaaksi

Marika Salomaa tunnustautuu ikuiseksi maailmanparantajaksi, joka haluaa edistää yhteyttä vanhempien välillä ja koulun suuntaan. Outi Paappanen

Ulla Mether

Kuka ajattelee lapsen parasta, ellei vanhempi. Tämä ajatus tuntuu Marika Salomaasta tärkeältä, ja siihen tiivistyvät syyt, miksi hän lähti vanhempaintoimintaan mukaan.

– Moni vanhempi jakaa saman elämäntilanteen ja samoja tunteita. Haluaisin nähdä yhteisesti jaetun kokemuksen yhdistävän. Ja se voi johtaa kai melkein mihin tahansa, Salomaa sanoo.

Porvoolaisen Salomaan esikoinen aloitti kuluneena syksynä peruskoulun ensimmäisen luokan. Jo edellisenä vuonna hän päätti, että haluaa tehdä töitä kodin ja koulun yhteistyön eteen ja olla perillä lapsensa kouluarjesta. Väylä tähän löytyi koulun vanhempainyhdistystoiminnasta.

Nyt Salomaalla on jo useita vanhemmuuteen liittyviä luottamustehtäviä. Hän on kuntatasoisen Porvoon vanhempainyhdistykset ry:n varapuheenjohtaja ja tuorein luottamustoimi alkaa vuoden alussa, kun hän aloittaa kaksivuotiskautensa valtakunnallisen Suomen vanhempainliiton johtokunnassa.

Vanhempainliiton johtokuntaan valitaan vain viisi varsinaista ja viisi varajäsentä, joten porvoolainen Salomaa teki ison jalkatyön saadakseen valintansa taakse tarpeeksi ääniä.

– Liittokokouksen äänestyksessä takanani olivat paikan päällä äänestäneiden lisäksi ennalta kerätyin valtakirjoin jokainen Porvoolainen äänioikeutettu vanhempainyhdistys. Kävinkin siksi loka–marraskuussa kymmeniä keskusteluja – meilitse ja puhelimitse – hallitusten jäsenten kanssa. Parasta olivat kotiovilla käydyt keskustelut siitä, että oikeastaan jaetaan hyvin samanlaisia ajatuksia ja haluttaisiin vaikuttaa samoihin tavoitteisiin, Salomaa kertoo.

Yhdistystoiminnan ansiosta koulu ja vanhemmat voivat yhdistää voimavaransa yhteisen kasvatustehtävän parissa, Salomaa sanoo. Vanhempainyhdistyksen kautta saa asiantuntijuutta oman lapsen koulun tai päiväkodin toiminnasta ja tietoa siitä, miten päätökset vaikuttavat lasten ja perheiden arjessa.

– Koulukohtaisen vanhempainyhdistystoiminnan kautta on mahdollista viedä asioita eteenpäin konkreettisesti vaikkapa oppilashuoltotyöryhmässä, sisäilmatyöryhmässä ja erilaisten tilaisuuksien tai koulun kanssa toteuttavien projektien kautta.

Erilaisia mahdollisuuksia on hänen mukaansa valtavasti – sellaisia, jotka hyödyttävät lapsia, perheitä ja koulua.

Salomaalle toiminnassa on kyse välittämisestä.

– Olkoon se vaikka konkreettisimmillaan sitä, että mun lapseni kuljettaa joka päivä repussaan ylimääräistä välipalakeksiä siltä varalta, jos joltakin kaverilta puuttuu eväät pitkän iltapäivän aikana. Että ainakin joku huomaa niissä pienissäkin jutuissa. Että vanhemmat tuovat turvallisuutta toisilleen ja lapsilleen ja koulun kanssa linkitytään tiiviisti yhteen, Salomaa sanoo.

Paikallisesti yksi isoista edistettävistä asioista on kuntakohtaisten toimintatapojen luominen kodin ja koulun yhteistyöhön. Hän on keskustellut asiasta paikallisen koulutusjohdon kanssa.

– Toivoisin, että jos esimerkiksi kouluissa tai kaupungin erinäisissä työryhmissä tunnistetaan asioita, joihin olisi hyvä saada koululaisten vanhempien mielipide, löydettäisiin yhteisiä väyliä keskustella ja kysyä. Tasavertaisina ja ennakoiden. Vanhempaintoiminta voi olla mokkapaloja ja kahvitermareita, mutta sen tulee voida olla paljon muutakin, Salomaa sanoo.

Salomaan mielestä paikalliset vanhempaintoimijat voisivat tehdä enemmän yhteistyötä, kun kuitenkin kaikki ovat samojen asioiden äärellä. Yhteistyötä voisi tehdä myös muiden kanssa, jotka tekevät vapaaehtoistyötä lasten ja perheiden parissa.

Salomaa näkee, että valtakunnan tasoisella toiminnalla Suomen vanhempainliiton johtokunnassa hänellä on mahdollisuus vaikuttaa paitsi vanhempaintoimintaan monin eri tavoin, myös isompiin lapsia koskeviin linjauksiin varhaiskasvatuksen ja koulutuksen saralla sekä lapsi- ja perhepalveluita uudistettaessa.

– Haluan myös olla tuomassa vanhempainyhdistysten kattojärjestötasolta tekemisen malleja, hyviä käytänteitä ja verkostoja meidän porvoolaisten ja itäuusmaalaisten saataville. Uskon yhteistyöhön ja asioiden rakentavaan, johdonmukaiseen eteenpäin viemiseen. Siihen, että verkostoissa eri toimijoiden kesken on voimaa. Olen aika huono sietämään päämäärättömyyttä, Salomaa summaa.

Valtakunnan tason toiminnasta hän odottaa oppimiselämyksiä ja tukea paikallistoimintaan.

– Vanhempaintoiminta kumpuaa aina paikallisesta tarpeesta ja aktiiveista. Vanhempainliitto auttaa konkreettisesti vanhempainyhdistyksiä toiminnassa. On esimerkiksi materiaaleja toiminnan tueksi, toimintavinkkejä ja hyviä käytänteitä. Oikeastaan tehtävänä on tehdä vanhempainyhdistystoiminnan toteuttaminen mahdollisimman helpoksi.

Omin sanoin:

"Yhteistyö ja yhteinen kasvatustehtävä oman lapsen, mutta myös muiden lasten parhaaksi. Sitä haluan edistää.

Että me vanhemmat voisimme nähdä koulun opettajineen parasta tarkoittavana. Että meihin vanhempina suhtaudutaan tasavertaisina ja aitona keskustelukumppanina.

Että kyse olisi paitsi mun lapsesta, myös sun. Ja senkin ventovieraan vanhemman lapsesta, joka jää ehkä kodin elämäntilanteen tai muun takia vähän katveeseen.

Sitä haluaisin edistää. Ehkä välillä vaaleanpunaiset lasit silmillä, mutta tahtoisin silti. "

Marika Salomaa

Kuka?

Porvoolainen, joonaanmäkeläinen. 5-vuotiaan päiväkotilaisen Erinin ja 7-vuotiaan keskuskoululaisen Aadan äiti. Sielunkumppani Thomaksen vaimo.

Lasten ja perheiden puolesta puhuja.

Askartelusta pitävä villasukkafani, joka juo kottikärryllisittäin teetä viikossa.

Ikuinen maailmanparantaja, joka uskoo, että pienilläkin teoilla on merkitystä.

Juuriltani periaatteellinen ja periksiantamaton eteläpohjalainen.

Töissä viestinnän parissa, vahva tausta työelämän kehittämiseen ja tutkimukseen. Koulutuksen puolesta kasvatustieteilijä.

Aiheeseen liittyvää

  1. Tuoreet Pisa-tulokset kertovat, että perhetausta vaikuttaa edelleen vahvasti koulumenestykseen – varsinkin poikien lukuinto hälyttävällä tasolla 3.12.2019 19:05
  2. Ruotsinkieliset porskuttavat STT:n lukiovertailussa – kielitaidon ja yhteisöllisyyden arvioidaan siivittävän koulumenestystä 2.12.2019 10:02
  3. Itäiset koulut eivät ole poliitikoille vain rahakysymys – useat ryhmänjohtajat pysyvät lähikoulujen kannalla 28.11.2019 11:37
  4. Katso lastenkirjaston lukuvinkit syyslomalle - Lukemisella on monia terveys- ja tasa-arvohyötyjä, ja siksi koulut kannustavat siihen monin tavoin 11.10.2019 19:10
  5. Miksi lukeminen on supervoima? Kirjailija Jaana Lehtiö listaa 15 perustelua 11.10.2019 19:00

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut