Porvoo pärjää hyvin sote-tehokkuusvertailussa – Kehitys voi jatkua, muttei potilasmääriä lisäämällä

Porvoo on keskisuurten kuntien tehokkain järjestämään perus- ja avoterveydenhuollon. Arkisto / Samu Karvala

Samu Karvala

Porvoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kustannuksia on vertailtu muihin keskisuuriin kuntiin yli vuosikymmenen ajan.

Tuorein, vuotta 2018 koskeva vertailu julkistettiin kesällä ja käsiteltiin tiistaina sosiaali- ja terveyslautakunnassa.

Vertailu vahvistaa, että Porvoo tuottaa sote-palvelunsa kustannustehokkaasti.

Porvoon sosiaali- ja terveystoimen ikävakioidut kokonaiskustannukset olivat vuonna 2018 vertailukuntien neljänneksi pienimmät eli 3 237 euroa asukasta kohden. Kustannukset olivat 8,7 prosenttia keskimääräistä pienemmät.

Porvoo oli tässä tilastossa ensimmäistä kertaa 2010-luvulla kustannustehokkaampi kuin Mäntsälän ja Pornaisten muodostama Mustijoen perusturva.

Itäisen Uudenmaan ykköseksi Porvoo ei silti noussut. Vertailukunnista pienimmät kustannukset olivat Sipoossa – 3 114 euroa asukasta kohden.

Porvoossa kustannukset jopa laskivat vuoteen 2017 verrattuna.

Sote-hallintopäällikkö Salla Paavilaisen mukaan tärkeimmät syyt kustannusten laskuun olivat lastensuojelun tarpeen vähentyminen ennalta ehkäisevillä palveluilla, terveyspalveluiden perusterveydenhuolto- ja avohuoltopainotteisuus sekä ikääntyneiden palvelurakenteen keventäminen.

Porvoo oli tehokkain perusterveydenhuollossa ja avoterveydenhuollossa, joiden ikävakioidut kustannukset 594 euroa / asukas ja 318 euroa / asukas olivat vertailukuntien pienimmät.

Kustannukset olivat peräti 16,2 prosenttia keskimääräistä pienemmät.

Myös suun terveydenhuollon kustannukset olivat vertailussa mukana olleiden kuntien kolmanneksi pienimmät.

Hintavertailussa pärjääminen ei johdu siitä, ettei asiakkaita olisi ollut. Kaupungin mukaan terveysasemilla lääkärikäynnit ja hoitajakäynnit lisääntyivät molemmat 8 prosentilla vuodesta 2017 vuoteen 2018. Hammaslääkärikäynnit lisääntyivät 13 prosentilla ja suuhygienistien ja hoitajien käynnit jopa 38 prosentilla vuoteen 2017 verrattuna.

– Potilasmääriä ei ole lisätty laadun kustannuksella, vaan palveluprosesseja kehittämällä. Esimerkiksi kiirevastaanotolla asiakas pääsee aina ensin sairaanhoitajan vastaanotolle.

Mikä?

Suomen Kuntaliitto on tehnyt keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveystoimen kustannusten vertailua 14 vuoden ajan.

Vuoden 2018 vertailussa mukana olivat Järvenpää, Kainuu, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Loviisa, Mustijoki, Porvoo, Rovaniemi, Salo, Sipoo ja Tuusula.

Mukana olevien 11 kunnan, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän sekä Mustijoen perusturvan väestömäärä on yhteensä noin 511 000 asukasta, mikä on 9,3 prosenttia koko maan väestöstä.

Vertailuissa käytetään ikävakiointia.

Kunkin kaupungin kustannukset lasketaan olettaen eri ikäryhmissä (0–6-vuotiaat, 7–14-vuotiaat, 15–49-vuotiaat, 50–64-vuotiaat, 75–84-vuotiaat ja yli 85-vuotiaat) olevien asukkaiden suhteellinen määrä yhtä suureksi kuin kaupungeissa keskimäärin.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.