Talot kertovat: : Porvoolaisia kultalistoja ihailtiin Filippiineillä asti

Vanhojen seinien sisäpuolelle kätkeytyy lukemattomia tarinoita. Talot kertovat -sarjassa lähdetään aikamatkalle menneisyyteen.

Haikan kehystehdas toimi nykyisin Etolan talona tunnetussa rakennuksessa. Talo on muuttunut vuosikymmenten saatossa paljon. Esimerkiksi Hopean talon kaltainen kulmasisäänkäynti on hävinnyt. Leena Wikstenin kotialbumi

Inka Töyrylä

Vuosikausia tyhjillään ollut, nykyisin suojeltu mutta aikanaan purettavaksikin ehdotettu niin sanottu Etolan talo muistetaan, no, Etolasta. Lähes kymmenen viime vuoden ajan Mannerheiminkadun ja Linnankoskenkadun kulmassa sijaitsevaan taloon on suunniteltu asuntoja, mutta hanke ei ole liikahtanut eteenpäin.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Mannerheiminkadun ja Linnankoskenkadun kulmassa sijaitseva Etolan talo on ollut tyhjillään lähes kymmenen vuotta. Se on suojeltu, mutta suojelun kumoamisesta on tehty aloite. Inka Töyrylä

Talolla on maineikas historia. Sata vuotta sitten 1919 siinä aloitti toimintansa kultalista- ja kehystehdas Haikka.

Leena Wiksten on selvittänyt lähisukunsa historiaa viettämällä lukemattomia tunteja sekä museon että Uusimaan arkistojen uumenissa vanhoja papereita ja sanomalehtiä tutkien. Löytämänsä tiedot hän sitoi satojen sivujen paksuiseksi kirjaksi.

– Työ vei seitsemän kuukautta ja oli äärettömän mielenkiintoista!

Uusimaa-lehti on kertonut lukuisin ilmoituksin ja artikkelein Wikstenin isoisästä, Juho Haikasta ja hänen yrityksestään. Samalla Wiksten tutustui isovanhempiensa rakkaustarinaan ja siihen, kuinka köyhän talon tytöstä, isoäiti Tildusta tuli hieno tehtaanjohtajan rouva.

– Isoisä työskenteli Porvoossa Suomen Kultalistatehtaassa, kun hän alkoi suunnitella oman yrityksen perustamista. Palkankorotuskaan ei auttanut. Hän perusti oman kehystehtaan 1919 ja sen nimeksi tuli J. Haikka & kumppanit, Wiksten kertoo.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Haikan kehystehtaan työntekijöitä lapsineen. Takana keskellä työnjohtajana työskennellyt Juho Haikka. Kuva: Leena Wikstenin kotialbumi Leena Wikstenin kotialbumi

Juho ja Tildu Haikka olivat muuttaneet lapsineen jo kesällä 1919 Nikolainkadun ja Uuden Vuorikadun kulmassa sijaitsevaan puutaloon, jossa oli aikaisemmin toiminut Porvoon postitoimisto. Koti oli yläkerrassa ja kehystehdas laitettiin kellarikerrokseen.

Alkuvuosina tehdas mainosti Uusimaassa tiuhaan, mutta ilmoitukset olivat vielä pieniä. Tehdas mainostaa "kaikenlaatuisia kehyksiä, valokuvatelineitä, kehys- ja uudinlistoja" sekä mainitsee suorittavansa kehys- ja kultaamistöitä.

Vuotta myöhemmin avoin yhtiö muuttui Osakeyhtiö Oy Haikka Ab:ksi, jonka pääomistaja Juho Haikka yhä oli. Yhdeksi osakkaista sekä yrityksen taiteelliseksi avustajaksi saatiin itse Akseli Gallen-Kallela.

Wiksten on kerännyt kansien väliin Haikkaa koskevia kuvia, ilmoituksia, uutisia ja esimerkiksi hinnastoja.

– Vuonna 1923 mainokset alkavat selvästi suurentua, yritys on kasvanut ja alkanut menestyä. Lehti-ilmoituksella haettiin naiskonttoristia, Wiksten kertoo.

Lokakuussa Haikka kertoi Nikolainkadun konttorissa esillä olevasta näyttelystä: "Kodin kaunistavat aistikkaasti kehystetyt taulut, kauniit valokuva- ja postikorttikehykset, perhekuvat ja peilit soikeissa kehyksissä sekä hyvinkullatut tapetti- ja ikkunaverholistat."

– Samoihin aikoihin saatiin markkinoille ainutlaatuinen, Haikan valmistama ja Akseli Gallen-Kallelan suunnittelema marsalkka Mannerheimia esittävä seinäkorkokuva. Sitä myytiin 250 markan hintaan ympäri Suomea.

Haikan kehystehdas oli palkittu jo aikaisemmin, mutta todellinen jättipotti osui kohdalle 1925. Uusimaa uutisoi heinäkuussa Haikan menestyksestä Suomen Messuilla.

–  Nyt ovat Haikka-yhtiön kultalistat ja kehykset kautta maan tunnettuja. Nyt päättyneillä messuilla ne laatuominaisuuksiensa vuoksi palkittiin kultamitalilla, joka oli laatukilpailujen korkein palkinto. – Eipä tarvitse näitä tavaroita enää ulkomailta hakea, lausui ministeri Kallio (Kyösti Kallio, myöhemmin presidentti) Haikka-yhtiön näyttelyä erityisemmin tarkasteltuansa, Uusimaa kirjoitti.

Saman vuoden keväällä Uusimaa oli kertonut toisen porvoolaisen kehyslistatehtaan Alba Novan olevan vararikon partaalla.

– Haikalla oli hyvät ajat, Wiksten toteaa.

Uusimaa kertoikin myöhemmin, että "Haikan kultalistat ovat löytäneet varman menekin ei ainoastaan omassa maassamme, vaan myöskin kautta maailman, Euroopan lisäksi aina Intiassa, Etelä-Amerikassa ja Filippiineillä asti."

Juttu jatkuu kuvan alla.

Haikan kehystehdas sijaitsi sata vuotta sitten talon kellarikerroksessa. Juho Haikan perhe asui yläkerrassa. Nykyisin talo on surkeassa kunnossa. Kuva: Inka Töyrylä Inka Töyrylä

Wiksten harmittelee, ettei koskaan ehtinyt tavata isoisäänsä. Tämä kuoli 1946 vain 68-vuotiaana.

– Valokuvissa hän esiintyy hyvin tuimana, mutta häntä kuvailtiin hyvin iloiseksi ja valoisaksi. Eri teksteistä on välittynyt kuva, että hän oli kaupungissa hyvin pidetty, ahkera ja huumorintajuinen mies, Wiksten kertoo.

Juho Haikka oli alusta saakka myös intohimoinen suojeluskuntamies ja sai ensimmäisenä kaupunkilaisena suojeluskuntamitalin.

– Hän oli aktiivisesti mukana myös Porvoon teatterin näytelmäseurassa. En tiedä, näyttelikö hän itse, mutta hän oli teatterille arvokas tuki ja apu.

Vuonna 1928 julkaistussa syntymäpäiväuutisessa Uusimaa kertoi Juho Haikan saaneen syntymäpäivänään useita huomionosoituksia. Jo aamulla varhain kaupungin soittokunta herätti hänet soittaen useita kappaleita.

–  Juho Haikka on oikea vanhan kansan mestari – työssä aamusta iltaan, ja kun tilaukset antavat kiirettä, voi päivätyö jatkua varhaisille aamutunneille yhtä päätä.

1930-luvulle tultaessa ajat huonontuivat. Talouskriisi vaikutti kehystehtaaseenkin ja Haikka myytiin August Eklöfille 1932. Kehystehdas muutti Etolan talosta Länsirannalle nykyiselle Taidetehtaalle, Eklöfin imperiumin jatkeeksi.

– Juho Haikka jatkoi vielä muutamia vuosia tehtaan työnjohtajana, Wiksten kertoo.

Kehystehdas Haikka näkyy yhä yhtenä Taidetehtaalla. Yksi kokoushuoneista on nimetty Haikan mukaan. Myös Taidetehtaan logo viittaa kehystehtaaseen.

Kaikki Talot kertovat -sarjassa julkaistut artikkelit on sijoitettu alla olevaan karttaan. Klikkaa taloa, niin pääset lukemaan jutun sekä liikkumaan helposti tarinasta toiseen.