Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tukirahoilla on iso merkitys Bosgårdin maatilalle – ratkaisevia investointeja energiatalouteen ja uuteen liiketoimintaan

Porvoolainen Bosgård Oy on investoinut rohkeasti uuteen liiketoimintaan viime vuosina. EU:n investointituet olivat omien rahojen jatkeena, kun 130 emolehmän luomutilalla esimerkiksi remontoitiin vanha navetta lihakaupaksi ja hakelämmitysjärjestelmä uusittiin niin, että tila on lämmitysenergiassa omavarainen.

Bosgårdin tila on esimerkki suomalaisesta maatalousyrittäjyydestä, johon Euroopan Unionin maataloustukiasioista vastaavia virkamiehiä tutustui Suomen EU-puheenjohtajuuskauden merkeissä.

Bosgårdin emolehmien huolenpidon lisäksi 850 hehtaarin suuruisella tilalla on hoidettava metsät ja viljapellot, joita täydentää ruokamatkailu ja lihakauppa, jossa myydään kaikki oman tilan luomutuotanto yksityisasiakkaille ja ravintoloille. Maatila työllistää yhtiökumppanit mukaan lukien yhdeksän henkilöä.

Toimitusjohtaja Aarne Schildt punnitsee sanojaan, kun puhutaan maataloustueista, koska on paljon ihmisiä, jotka pitävät niitä hukkaan heitettyinä verorahoina. Olkoonkin, että yritystukia jaetaan Suomessa yleisesti pienistä yrityksistä teollisuuslaitoksiin.

Bosgårdissa on Schildtin mukaan käytetty saadut investointituet hankkeisiin, jotka parantavat maatalousyrityksen kannattavuutta. Niiden lisäksi tila saa peltotukia pinta-alojen mukaisesti.

– Olisi hullua sanoa, etteikö EU-tueilla olisi merkitystä!

EU-tukien osuus maatilan tuloista on Schildtin mukaan noin 40–45 prosenttia. Bosgård Oy:n liikevaihto vuonna 2018 oli Suomen Asiakastieto Oy:n mukaan noin 550 000 euroa.

Tuilla on saatu paljon aikaan. Bosgårdissa rakennettiin 2015–2016 uusi navetta ja samalla saneerattiin tilan vanhoja rakennuksia. EU:n investointituen määrä oli 20–50 prosenttia Uudenmaan Ely-keskuksen hyväksymistä yksikkökustannuksista.

– Saimme laajennettua tuotantoa 130 lehmään. Jokainen poikii vasikan per vuosi. Vanhin lehmämme, Bitti, on jo 17-vuotias ja toivottavasti synnyttää myös ensi vuonna, isäntä sanoo.

Bosgård saa vuosittain tukia monimuotoisuustoimiinsa. Laiduntavat lehmät hoitavat perinnemaisemia.

Hakejärjestelmän uusiminen maksoi satoja tuhansia euroja. Sillä oli Schildtin mukaan suuri energiataloudellinen merkitys. Lämmitysverkostossa on muun muassa asuinkiinteistöjä, navetta ja tilakauppa.

– Jos olisi vielä bioreaktori, voisi kaiken energian tuottaa itse, mutta siihen on vielä aikaa, Schildt miettii.

Miltä näyttää Bosgårdin tulevaisuus? Schildt vastaa maatalouden kannattavuuden olevan yleisellä tasolla kriisissä, vaikka aina on niitä, jotka pärjää.

– En tiedä, miltä maailman näyttää 20 vuoden saati viiden vuoden kuluttua, koska uusi maatalousreformi astuu voimaan keväällä 2021 tai 2022. Siinä päätetään siitä, mihin maataloustukia maksetaan ja mihin tuotantoon niitä ohjataan. Toivottavasti tämä on vakavarainen yritys, jolla on stabiili liiketoiminta, jota yrittäjä voi selkä suorassa ja ylpeänä esitellä.