Enemmistö puolustaa ruotsia – vain kolmannes vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista poistaisi pakollisuuden

Uusmaalaisista kansanedustajaehdokkaista selvä enemmistö puolustaa ruotsin pakollisuutta. Eduskuntapuolueiden joukosta vastustus on vahvinta perussuomalaisissa ja sinisissä.

Samu Karvala

ITÄ-UUSIMAA | 57 prosenttia eli yli puolet Etelä-Suomen Median vaalikoneeseen vastanneista kansanedustajaehdokkaista säilyttäisi ruotsin kielen opiskelun pakollisena peruskouluissa.

Vaalikoneen väittämä kuuluu sanatarkasti: Ruotsin kielen opiskelu peruskouluissa on säilytettävä pakollisena.

Eri mieltä ruotsin kielen pakollisuudesta on reilu kolmannes, 36 prosenttia ehdokkaista. Vajaat seitsemän prosenttia vastanneista ei osaa sanoa kantaansa.

RKP:tä tukevat eniten SDP ja vihreät.

Ruotsin kielen pakollisuutta puolustavat luonnollisesti vahvimmin RKP:n ehdokkaat, joista jokainen on vastannut vaalikoneväittämään "täysin samaa mieltä".

Suomenkielisistä valtapuolueista ruotsin kielen nykyisen aseman säilyttäisivät varmimmin SDP ja vihreät. Demariehdokkaista 89 prosenttia ja vihreistä 85 prosenttia on pakollisen ruotsin opiskelun kannalla.

Muissa eduskuntapuolueissa soraäänien määrä lisääntyy jo selvästi. Pakollisen peruskouluruotsin kannattajien prosenttiosuus on Vasemmistoliitossa 68 ja kristillisdemokraateissa 65.

Kokoomuslaisista vajaat 65 prosenttia ja keskustalaisista 62 prosenttia kannattaa pakkoruotsia.

Kaikissa näissä puolueissa on siis merkittävän kokoinen vähemmistö, joka olisi valmis harkitsemaan ruotsin vapaaehtoisuutta.

Perussuomalaisten ja Sinisen tulevaisuuden riveissä ruotsin pakollisuus herättää huomattavaa vastustusta. Sinisistä 86 prosenttia ja perussuomalaisista peräti 97 prosenttia on eri mieltä ruotsin kielen opiskelun säilyttämisestä pakollisena.

Pienpuolueista myönteisesti ruotsin kielen pakollisuuteen suhtautuvat Feministipuolue ja Suomen Kommunistinen puolue.

Taito on monille meistä hyödyllinen.

Pakollisuutta vastaan liputtavat selkeästi Reformipuolue, Suomen Kansa Ensin ja Liberaalipuolue.

Uudellamaalla ehdolla oleva SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on vaalikoneväittämästä täysin samaa mieltä.

– Se, että kaikilla on mahdollisuus oppia hyvin ruotsia tarkoittaa tasavertaisia mahdollisuuksia pärjätä esimerkiksi työelämässä kaksikielisessä Suomessa ja Pohjoismaissa. Suomen kansalla on kaksi virallista kieltä, ruotsi ja suomi, Rinne kirjoittaa.

Rinteen kanssa samoilla perustuslain mukaisilla linjoilla on myös demarien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman

Neljännen kauden kansanedustaja Mikaela Nylander (r.) perustelee, että ruotsin kielen osaamisesta on yksiselitteisesti hyötyä, varsinkin työmarkkinoilla.

Kokoomuslainen sisäministeri Kai Mykkänen korostaa hänkin Suomen kaksikielisyyttä, mutta kantaa huolta muistakin kielistä.

– On tärkeä silti huolehtia siitä, että muiden kielten tärkeyttä korostetaan ja, että ensimmäiseen vieraaseen kieleen tutustutaan jo ensimmäisellä luokalla, Mykkänen toteaa.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosen mukaan ruotsin kielen taito on monille meistä hyödyllinen.

– Ei aivan kaikille, mutta ylipäätään kielten opettelu on koululaisille hyväksi, Kaikkonen arvioi.

Uusmaalaisista ministeritason ehdokkaista vain puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) on eri mieltä.

– Pakkoruotsin aika on ohi, hän kirjoittaa.

Jutussa on huomioitu 8.3. klo 15 mennessä vaalikonekysymyksiin vastanneet ehdokkaat, joita oli 301. Vaalikone löytyy osoitteesta uusimaa.fi/vaalikone.

Viiden kunnan kielikokeilu tyssäsi

Toisen kotimaisen kielen kokeilulupa myönnettiin vuosi sitten Jämsän, Pieksämäen, Rovaniemen, Savonlinnan ja Ylöjärven kaupungeille.

Kokeiluun osallistuvatperuskoulut saivatluvan opiskella ruotsin tilalla jotakin toista vierasta kieltä.

Kokeilussa on tarkoitus seurata vaikutuksia oppimistuloksiin, kielivalintoihin ja tarjontaan sekä vaikutusta oppilaiden perusopetuksen jälkeisiin opintoihin.

Luvan saaneet kunnat eivät lopulta aloittaneet kokeilua, koska kiinnostus oli liian vähäistä.

Kokeiluun olisi voinut osallistua yhteensä 452 viime syksynä kuudennen vuosiluokkansa aloittanutta oppilasta. Osallistuminen olisi ollut oppilaalle vapaaehtoista.

Lähde: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Juttua muutettu 21.09: kokeilu ei alkanut, koska kiinnostus oli liian vähäistä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Etusivulla nyt

  1. Maskikauppa lähti jo Porvoossakin nousukiitoon – kauppa kiihtyi heti kun THL:n edustaja vihjaisi tulevasta maskisuosituksesta
  2. Katso 360°-video: Katso video: Tältä näyttää meno ravihevosen kyydissä Loviisan raveissa
  3. Porvoon kouluihin uusia toimintatapoja viruksen varalta - todennäköisesti kouluihin ei tule maskipakkoa
  4. Tänään rapsahti rahaa monen tilille verottajalta – mitä jos et saanutkaan, vaikka piti?
  5. Askolan kunnanjohtajan valinnasta valitus hallinto-oikeudellekin
  6. Poikkeusolojen ilmiö: Hurjia ylinopeuksia ja räikeitä liikenneturvallisuuden vaarantamisia
  7. Jos koivu olisikin mänty? – taiteilija Jarmo Vellonen tutkii puiden ja muiden identiteettejä
  8. Loviisan kesäravit saatiin vihdoinkin käyntiin – samalla juhlistettiin radan 70-vuotista taivalta juhlalähdöllä
  9. Perussuomalaisten teltta houkutti yleisöä lauantaina – eri puolueiden ehdokaslistoilla on vielä tilaa
  10. Korona kuritti risteilykesää – kotimaanmatkailu pelasti, lapsiperheet ovat rohkeimpia
  11. Näköislehdessä tänään: Seksi ei ole koskaan kiinnostanut Outi Lähdettä – Pyrkii lisäämään tietoisuutta aseksuaalisuudesta
  12. Kolumnisti Harri Virtanen ruotii terveydenhuoltoa – "Asiakkaistani osa on yhteiskunnassa kiinni olevia huumeidenkäyttäjiä"
  13. Kerkkoon Urheilijat Porvoon paras seura 9-15 vuotiaiden yleisurheilun piirinmestaruuskisoissa
  14. Peltogrilli avautui nyt myös keskustassa
  15. Juornaankylän kesäteatteri leikittelee kuntapolitiikalla – "Näytelmä ei piikittele Askolan kuntaa"

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.