Marjukka Riihimäelle kulttuurirahaston suurpalkinto – kolme merkittävää kulttuuritekoa palkittiin 30 000 eurolla

Porvoossa asuva kuoronjohtaja ja musiikkineuvos Marjukka Riihimäki sai merkittävän palkinnon kuorokulttuurin uudistamisesta ja aikuisten ja lasten laulattamisesta. Juha Perämäki

Ulla Mether

PORVOO  |  Suomen Kulttuurirahasto on jakanut neljä 30 000 euron palkintoa merkittävistä kulttuuriteoista.

Palkinnon saivat Porvoossa asuva kuoronjohtaja, musiikkineuvos Marjukka Riihimäki, professori emerita Liisa Keltikangas-Järvinen, kuvataiteilija, kirjailija Mauri Kunnas ja oikeushammaslääkäri Helena Ranta

– Olin hämilläni ja hämmentynyt, kuvaa Marjukka Riihimäki ensireaktioitaan.

– Kun hämmennys alkoi hälvetä, niin olin tietysti hirvittävän onnellinen.

Riihimäki on tehnyt pitkää uraa opettajana ja luennoijana, kuoronjohtajana ja kuorokulttuurin uudistajana. Kulttuurirahaston palkinto tuntuu hänen mielestään elämäntyöpalkinnolta, samalla kertaa hämmästyttävän isolta huomionosoitukselta ja toisaalta myös ansaitulta.

Palkinnot jaettiin keskiviikkoiltana kulttuurirahaston vuosijuhlassa Finlandiatalolla. Palkinnon saajista esitettiin ennen kello kahdeksan jakohetkeä muutaman minuutin mittainen henkilökuva. Riihimäki kehuu dokumentin tekijöiden ammattitaitoa – itsensä näkeminen taitavasti tehdyssä koosteessa vetää sekin nöyräksi.

Riihimäki saa palkinnon suomalaisen kuorokulttuurin kehittämisestä.

– Otan tämänkin nöyrästi vastaan. Laulattamani musiikki on pitkälle suomalaista, kansanmusiikin juuria unohtamatta. Minulla on ollut onni tehdä yhteistyötä nuorten säveltäjien kanssa, jotka ovat minun laillani saaneet innoitusta ja voimaa kansanrunouden puolelta. Se on ollut merkittävä löytö, Riihimäki sanoo.

Hän korostaa, että onnistuminen vaatii yhteistyötä.

– Tämähän on tiimityötä, yhdessähän tätä tehdään: minä, kuoro, koreografi ja säveltäjä.

Suomalainen kuorokulttuuri on Riihimäen mielestä hyvissä kantimissa. Kuoroja on paljon, ja jokainen voi löytää itselleen sopivan. Riihimäen mukaan ei ole järkeä laulaa kuorossa, jonka ilmapiiristä ei pidä.

Hän korostaa, että jokainen tekee tavallaan, mutta toivoo samalla, että muutkin innostuisivat hänen kuorojensa jalanjäljille, kokeilemaan ja heittäytymään vuorovaikutukseen yleisön kanssa. Se voi alkaa esimerkiksi kuorokansioiden jättämisellä pois kuoron ja yleisön välistä.

– Esimerkiksi Laulusta voimaa on seniorikuoro, johon kaikki pääsevät laulamaan ilman pääsykokeita. Olen huomannut, että voin käyttää heidän kanssaan aivan samoja työkaluja kuin muidenkin kuorojeni kanssa. Se on hieno hetki, kun saan heidät rohkaistumaan ja esimerkiksi laulamaan ilman nuotteja sellaisen laulun, jonka kaikki osaavat. Sieltä tulee silmät pyöreenä palautetta, että tämähän kuulostaa hienolta. No niinhän se kuulostaakin!

Perusteluja

Marjukka Riihimäen kuorot ovat niittäneet mainetta lukemattomissa kilpailuissa Suomessa ja ulkomailla.

Ainoana voittanut kansainvälisen Tampereen Sävel -kuorokatselmuksen Grand Prix -palkinnon kaksi kertaa, vuonna 2001 Philomelan ja vuonna 2005 Grex Musicuksen kanssa.

Alati innostava opettaja, suosittu luennoitsija myös kansainvälisillä kuorofestivaaleilla sekä kysytty kuoro- ja sävellyskilpailujen tuomari.

Eläkkeellä musiikinopettajan työstä, mutta jatkanut kuorojensa johtamista ja laajentanut työkenttäänsä asumispalvelukeskus Wilhelmiinan Muistaakseni laulan ja Laulusta Voimaa! -kuoroihin ja ohjannut myös Wilhelmiinan muistisairaiden yksikön laulutoimintaa.

On kotonaan laulamisen eri genreissä rap-musiikista avantgardeen ja kirkkoteoksiin. Laulanut ja laulattanut ihmisiä yhtä hyvin Red Dressin helmoissa kuin presidentinlinnan itsenäisyyspäivän vastaanotolla ja dementiakodin muistisairaiden yksikössä, niin korkokengissä kuin kumisaappaissakin.

Kuoro- ja yhtyelaulun ilmaisun parissa hän on yhtä luonteva kansallispuvussa laululavalla kuin performanssin tai suurisuuntaisen, näyttämöllisen tarinankerronnan parissa.

Marjukka Riihimäki opetti Sibelius-Akatemiasta valmistumisen jälkeen musiikkia kouluissa yli 30 vuotta. Rekolan koulun Tiernapoikien ravintolakeikkojen ohjauksesta lähti liikkeelle huikeaksi kasvanut ura lauluyhtyeiden ja kuorojen parissa. Vuoden kuoronjohtajaksi hänet valittiin vuonna 2006, ja vuonna 2009 hän sai tasavallan presidentin myöntämän musiikkineuvoksen arvonimen.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut