Runeberg-voittajaksi ehdolla kahdeksan herkkupalaa – valikoituivat 245 kirjan joukosta

Ehdokaskirjailijat kuvassa: Eeva Turunen, Henriikka Tavi, Antti Nylén, Olli Jalonen, Tua Forsström ja Veera Antsalo. Paikalle eivät päässeet Heikki Kännö ja Fredrik Lång. Juha Perämäki

Ulla Mether

PORVOO  |  Runeberg-palkinnon ehdokaskirjat ovat tänä vuonna riemastuttavan erilaisia. Kirjailijat Veera Antsalo, Tua Forsström, Olli Jalonen, Heikki Kännö, Fredrik Lång, Antti Nylén, Henriikka Tavi ja Eeva Turunen ottivat ehdokkuusonnitteluja vastaan julkistamistilaisuudessa perjantaina iltapäivällä Runebergin kotimuseossa.

Valitsijaraati poimi kahdeksikon 245 teoksen joukosta.

Valitsijaraatiin kuuluivat kirjailija Marjo Heiskanen, kriitikko, kulttuuritoimittaja Siskotuulikki Toijonen ja FT, kirjallisuustutkija Veli-Matti Pynttäri

Tua Forsströmille ehdokkuusjulkistus tarjosi tilaisuuden vierailla synnyinkaupungissaan. Hän on runoilija, mutta on kirjoittanut myös muun muassa revyitä, kuunnelmia, kamarinäytelmiä ja kabareeta.

– Vanhempani muuttivat pois Porvoosta, kun oli noin kahden kuukauden ikäinen. Kokemukseni Porvoosta jäivät hyvin lyhyiksi. Syntyperästäni voin toki olla ylpeä, Forsström sanoo.

Forsströmin ehdokaskirja Anteckningar käsittelee lapsenlapsen äkillisen kuoleman herättämiä tuntemuksia.

– Kun kirjoitin, aihe tuntui vaikealta, aralta ja kipeältä kohdalta minussa. Ensin ajattelinkin, että en pysty tähän.

– Epäilin myös, saako tällaisia asioita panna paperille, heittää lukijan kasvoille.

Runeberg-raati näki teoksessa synkkyyden lisäksi paljon tervehdyttävää, joka sulkee sisäänsä ja ottaa mukaansa.

– Mikään ei oikeastaan voi ilahduttaa enempää, jos lukijat ovat kokeneet saavansa teksteistä valoa ja iloakin, Forsström kommentoi.

Eeva Turunen on arkkitehti ja kirjoittanut aiemmin näytelmiä. Hänen Runeberg-ehdokkaaksi nostettu novellikokoelmansa Neiti U muistelee niin sanottua ihmissuhdehistoriaansa sai juuri Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon. Turusen novelleissaan ilotellaan omaperäisillä, humoristisilla uudissanoilla. Miten ne syntyvät?

Eivät päkistämällä, vaan psykologisien tai visuaalisten havaintojen kiteyminä.

– En mielelläni käytä kulahtaneita sanontoja, Turunen sanoo.

Hän lukee myös itse mielellään tekstiä, jossa hauskuus pilkahtelee kielessä tai joka on humoristinen muutoin kuin tietoisen osoittelevalla tavalla.

Henriikka Tavi sai idean Tellervo-kirjaansa kirjoittamalla ja lukemalla omaa tekstiään. Se kertoo naisesta, joka ei oikein tiedä, miten naisena ja ihmisenä eletään.

– Tutkin omaa tekstiäni, ja huomasin, että tämä muistuttaa jotain genreä. Kun keskustelin asiasta ystävän kanssa, huomasimme, että tämähän on chicklitiä – kuitenkin jollain tavalla vinoa, jyrkkää, mustaa.

Tavi johdatti kirjoittamisen tyyliä taiteellisempaan suuntaan. Valmiissa teoksessa kuvataan kyllä modernin naisen elämän ongelmia humoristisesti ja kevyesti, mutta niin toteavasti, että lukukokemuksen parissa viihtymisen sävy tummenee.

Teos sivuaa feminismin kysymyksiä, mutta ei ohjelmallisesti vaan havainnoiden ja todeten.

Antti Nylén halusi kirjoittaa kirjan siitä, millaista on rahattoman taiteilijan elämä. Häntä risoo se, kuinka ristiriitaista on olla kiitetty ja kehuttu taiteilija puku päällä osa eliittiä, mutta usein ilman litin latia taskussa.

Häviö-kirja on pienen muistivihkon kokoinen, tarkoituksella.

– Ajattelin, että kirjan sisältö on ehkä vaikeasti vastaanotettava ja raaka, niin ehkä kirjan muoto voisi puolestaan olla sellainen, joka vaatii lukijalta uutta asentoa.

Kun sisältö on mitä on, haluttiin kirjasta halvan näköinen.

– Leimasin otsikon jokaiseen 1 300 kirjaan käsin. Jokainen kirja on siis kulkenut käsieni kautta.

– Olen nähnyt kirjaa ruttuisena sen jäljiltä, kun sitä on kuljetettu viikko laukun pohjalla.

Se on kirjailijasta hienoa. Sehän tarkoittaa, että kirjaa luetaan.

Nylén kannattaa perustuloa ja ehdottaa kirjassa taiteilijapalkkaa. Hänestä on kummallista, ettei aiheesta voi Suomessa keskustella asiallisesti.

– Siitä puhuminen on jotain vitsin ja vaivaannuttavan trollaamisen väliltä.

Kuitenkin esimerkiksi monivuotinen valtion taiteilija-apuraha merkitsee käytännössä vain sitä, että taiteilija on töissä valtiolla, Nylén huomauttaa.

Ei siinä sen kummempaa.

Runeberg-ehdokkaaksi nostettu Olli Jalonen voitti äskettäin Finlandia-kirjallisuuspalkinnon Taivaanpallo-kirjallaan.

Runoilija Veera Antsalo onnistuu raadin mielestä "virittämään Imago-runoelmaansa äänimaailman, josta syntyy niin houkutteleva ja viekoittelevan vino tila–aika-avaruus, että kuvien vilistäessä lukija halukkaasti lähtee matkaan kauas kuvailun tuolle puolen."

Turkulainen kirjailija Heikki Kännö vaihtoi kuvataiteen kirjoittamiseen parikymmentä vuotta sitten. Sömnö-romaani kertoo muun muassa siitä, kuinka voi yrittää rakentaa kuolemattoman sielun.

Närpiöläissyntyinen tutkija ja kirjailija Fredrik Lång on kirjoittanut kymmeniä teoksia, joukossa esseitä, romaaneja ja aforismeja. Kirjeteos Basim, min kära muistuttaa Lähi-idässä edelleen jatkuvasta inhimillisestä katastrofista.

Voittaja julkistetaan Runebergin päivänä 5. helmikuuta 2019. Palkintosumma on 10 000 euroa. Sen maksavat Uusimaa ja Porvoon kaupunki puoliksi.

Kirjallisuuden Runeberg-palkinto on perustettu vuonna 1986. Mukana ovat myös Suomen Kirjailijaliitto, Suomen Arvostelijainliitto sekä Finlands Svenska Författareförbund.

Runeberg-voittajateos valikoituu kahden ammattilaisraadin käsittelyn jälkeen. Ensimmäisen, ja suurimman, urakan suorittaa vähintään kolmihenkinen valintaraati, joka käy läpi kaikki vuoden aikana ilmestyneet kotimaiset kaunokirjalliset teokset. Ehdokkaiksi nostetut teokset käyvät vielä nekin ammattilaisista koostuvan ja voittajan valitsevan palkintoraadin seulan läpi.

Voittajan valitsee kolmihenkinen palkintoraati, johon kuuluvat kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, kriitikko, vapaa toimittaja Maija Jelkänen sekä FT, kirjallisuustutkija Mikko Carlson

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Luetuimmat

  1. ”Lähijunaliikenne Helsingistä Porvooseen pitää toteuttaa nopeasti” – Kansanedustaja ei jäisi odottelemaan itäisiä oikoratoja
  2. Teetkö sinäkin tämän virheen kauppareissulla? – käsidesiäkin voi käyttää väärin
  3. Yksi uusi koronatartunta Porvoossa perjantaina
  4. Valtion tuella nollatulokseen – Porvoon arvioidaan saavan lisäbudjetista 14–16 miljoonaa
  5. Kymmenen upseeriylennystä Itä-Uudellemaalle
  6. Missä on Anna? Edes some-profiileissa ei ole näkynyt kuulumisia, poliisi julkaisi kuvan
  7. Porvoon Näsin lähiliikuntapaikalle ja kuntoportaille valtionavustusta – kuntoportaita rakennetaan jo ja lähiliikuntapaikan rakentaminen alkaa nyt kesäkuussa
  8. Tanska ja Wiksten kuntavaaliehdokkaiksi – kokoomuksella nyt kymmenen koossa
  9. Ilkivaltaa leikkipuistossa Ylä-Haikkoossa – puisto suljettu korjausten ajaksi
  10. Paluu lähiopetukseen ei kasvattanut koronatartuntojen määrää Porvoossa – torstai oli 5. päivä ilman uusia tartuntoja
  11. Tupakannatsan maahan nakkaavia ollaan valmiita sakottamaan – "Tumpista leviää ympäristöön vaarallisia kemikaaleja"
  12. Hus: Koronaviruspotilaita enää 1,7 prosenttia hengitystieoireisista, potilaita joutunut uudelleen teholle sekavuuden takia
  13. Tapaamistuvat saapuivat palvelutaloihin – läheistään voi nyt tavata turvallisesti ilman kasvomaskia ja turvavälejä
  14. Tieliikennelaki muuttuu kesän kynnyksellä, mikä muuttuu nopeusrajoituksissa? – Liikenneopettaja vastaa
  15. "Kuin olisi kotiin tullut!" – Terassien aukeamista odotettu koko koronakevät

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.