PORVOO | Nimimerkki Veneilijä ihmetteli viime viikolla Uusimaassa, mikä vaivaa Äggskärin mäntyjä. Hänen mukaansa Mellerstaholmenissa on kymmeniä pystyyn kuolleita ja kuolevia puita.
Samankaltaista jälkeä on viime vuosina syntynyt Emäsalon länsirannikolla, Kilpilahtea vastapäätä sijaitseville Buskörenin saarille.
– Kyse on merimetsojen aiheuttamasta metsätuhosta. Vastaavanlaisia tuhottuja saaria esiintyy koko saaristossa. Läntisellä Uudellamaalla tuhot ovat laajempia ja sieltä löytyy jopa useamman hehtaarin kokoisia saaria, jotka on kokonaan tuhottu, vahvistaa toiminnanjohtaja Magnus Wiksten Metsänhoitoyhdistys Eteläisestä metsäreviiristä.
Merimetso pesii puissa ja sen uloste on hyvin vahvaa tavaraa, joka aiheuttaa hajuhaittoja ja puiden kuolemia.
Wikstenin arvion mukaan ongelma vain kasvaa, jos asialle ei tehdä jotain. Merimetso on rauhoitettu EU:n alueella.
– Itäisellä Uudellamaalla merimetsot eivät ole vielä vallanneet isompia mökkisaaria, eikä metsänomistajille ole koitunut juuri taloudellista haittaa, Wiksten tietää.
Emäsalolainen kalastaja Mikael Lindfors on seurannut läheltä merimetsokannan kasvua. Linnut asettuivat Emäsalon länsipuolisille Buskörenin saarille 3–4 vuotta sitten. Suomen ympäristökeskuksen viimevuotisen laskennan mukaan siellä pesii noin 600 paria, kun koko Porvoon saariston luku oli reilut 2 000.
– Äggskärissa ja Emäsalon eteläpuolella on myös isoja yhdyskuntia. Pellinki on jostain syystä säästynyt, seuraavat ovat itään mennessä Loviisan puolella, Lindfors kertoo.
Lindforsin mukaan muutamien kymmenien lintujen ampumisluvat olisivat ihan yhtä tyhjän kanssa.
– Tehdään merimetsosta mieluummin Suomen kansallislintu, hän virnistää.