Kuvat & video: Mika Waltarin koulun oppilaat kasvattivat itse taimenia – kalatie tutuksi Strömsberginkoskella

Juha Niemi ja Sampo Vainio Porvoonjoen vesiensuojeluyhdistyksestä nostivat rysää, että Pornaisten Mika Waltarin koulun viidesluokkalaiset ja eskarilaiset näkivät ansassa polskivat vimpat ja särjet. Tanja Kuisma

Tanja Kuisma

PORVOO | Mika Waltarin koulun oppilaita Pornaisista kuuntelee silmät ja korvat tarkkoina Strömsbergin kosken padolla mitä sanottavaa asiantuntijoilla on koskesta, sen kalatiestä ja vesivoimalasta Porvoonjoessa.

Virtaalan kylässä on Porvoonjoen alin kalatie, josta oppilasjoukko opettajineen siirtyi eväiden jälkeen vielä tutustumaan Brasaksen kalatiehen.

– Tämä kalankasvatus on ollut meillä viidesluokkalaisten ja eskarilaisten yhteinen kummiyhteistyöprojekti, opettaja Anna Kilpeläinen summaa.

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistyksen luotsaamassa Jokitalkkari-projektissa on meneillään viimeinen vuosi, mutta toiminnanjohtaja, iktyonomi Juha Niemi toivoo, että he saavat sille jatkoa. Istutukset on tehty, mutta monta hommaa on vielä saatava valmiiksi.

Loppuhuipennuksena oppilaat ovat kasvattaneet mätimunista pikkutaimenia koulullaan, jonka viereiseen Mustijoen Itälänkoskeen pienet poikaset vapautuivat aamulla.

– Tutustuimme vaelluskalojen elinkiertoon ja siihen, miten ihmisten toimet saadaan sovitettua yhteen luonnon kanssa, Niemi summaa.

Monialaista ilmiöoppimista olivat Tuula Olkasen eskarilaiset Hugo Paanasalo ja Tessa Kuustonen, joilla on ollut mielenkiintoinen homma kasvattaa poikasia.

– Juha toi akvaarion kouluun ja siellä oli niitä mätimunia. Niitä oli kiva seurata, kun kasvavat, kaksikko sanaili.

Toinen vesiensuojeluprojekteista on Leader-hanke, jossa on yhdistetty Jokitalkkari-hankkeeseen pohjautuen yhdistetty ympäristökasvatus taiteen tekemiseen kuten virtavesissä viihtyvien taimenien askartelemiseen.

Kalojen kasvua seuranneet ja kuvanneet Jesse Lehtinen ja Samu Tojkander ottivat videoita myös Strömbergin padolla, kun Juha Niemi ja Sampo Vainio nostivat rysän koskesta. Hopeiset särkien ja vimpojen kyljet välkähtelevät auringossa. Muutama otettiin tutkittavaksi, kaikki päästettiin lopulta vapaaksi.

– Vaikka siinä on ruotoja, vimpaa on kalastettu aikanaan paljonkin ja suolattu loppuvuodeksi. Etenkin virolaiset arvostavat sitä, Vainio tietää.

Padon ja voimalaitoksen omistaa hanketta sponsoroiva Porvoon Energia. Käyttöpäällikkö Kaj Kulju on tyytyväinen, että lapset näkevät myös mistä sähkö tulee.

– Vesivoimaa ei ole meillä prosentikaan vertaa tuotannosta, mutta vesivoima on Suomessa ensimmäinen sähkön tuotantomuoto.

Penkereellä seisovat Lauri Halmkrona ja Urho Hentilä ovat käyneet ongella ja pilkillä, mutta tässä projektissa on mielenkiintoisinta ollut kuvaaminen ja editoiminen.

– Saatiin tietää kans, miten padot ja sen koneet toimii.

Alla videoklippi, jossa Porvoossa vietetyn luontopäivän tunnelmia.

Korjattu 16.5. kello 11.44 Strömsberginkoski-sanan kirjoitusasu.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.