Kiinteistövinkki: Huoneiston käyttötarkoituksen muuttamisen askeleet – ja kenelle kuuluvat kustannukset?

Kuvituskuva. Arkisto/ Marketta Karjalainen

toimitus

Mietitkö toimiston- tai liikehuoneiston muuttamista asunnoksi. Tässä lyhyesti asioita, mitä siinä tulisi ottaa huomioon?

Asunto-osakeyhtiössä osakehuoneiston käyttötarkoitus määritellään yhtiöjärjestykseen huoneistoselitelmässä.

Huoneiston käyttötarkoituksen muuttaminen vaikuttaa suoraan tähän selitelmään ja vaatii siten samalla yhtiöjärjestykseen muuttamisen.

Tästä muuttamisesta päättää vain yhtiökokous, jossa muutoksen takana tulee olla 2/3 yhtiökokouksessa edustetuista ja annetuista äänistä. Jos yhtiöllä olisi tätä tiukemmat ehdot, tulee niitä noudattaa.

Jos käyttötarkoituksen muutos vaikuttaisi joidenkin tai kaikkien osakkaiden vastikkeisiin niitä korottavasti, vaaditaan myös näiden kaikkien suostumus.

Usein liiketiloissa on korkeampi vastikekerroin kuin asuinhuoneistoissa ja näin ollen yhdenkin tilan käyttötarkoituksen muuttamisessa nousisi kaikkien asuntojen vastike, ellei muutettu huoneisto jatkaisi samalla kertoimella. Jos, niin tämä tulisi sitten näkyä erillismerkintänä yhtiöjärjestyksessä.

Mutta pelkkä yhtiöjärjestykseen muuttaminen ei tässä riitä. Huoneiston käyttötarkoituksen muuttamiseen tarvitaan myös rakennuslupa.

Suositeltavaa on, että yhtiö tekee ehdollisen päätöksen yhtiöjärjestyksen muuttamisesta niin, että muutosta ei laiteta täytäntöön/rekisteröidä ennen kuin muutokselle on myönnetty rakennuslupa ja osakkeenomistajalta vaadittavat toimenpiteet on suoritettu sekä yhtiön toimesta hyväksytty.

Kustannuksiakin tulee. Käyttötarkoituksen muuttamisen kustannukset kuuluvat yksin kyseiselle osakkeenomistajalle. Yhtiölle tai muille osakkeenomistajille ei tulisi aiheutua kustannuksia. Tämän pohjaksi olisikin hyvä laatia selkeä sopimus.

Kunnossapitovastuun osalta huoneistoa pidetään muutoksen jälkeen asuinhuoneistona ja yhtiö vastaa siitä jatkossa asuintilana muiden asuntojen tavoin.

Jos yhtiö haluaisi rajoittaa vastuutaan tässä tilassa, tulee siitä olla selkeä maininta yhtiöjärjestyksessä. Tämä tulee kuitenkin tehdä kohtuuden rajoissa.

Marika Sipilä

Kirjoittaja on Porvoon Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja (vuorotteluvapaalla).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.