"Asianomistajan asemaa pyritty parantamaan" – laamanni myöntää prosessin voivan olla uhrin omaisille raskas

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden laamanni kirjoittaa uhrin omaisten asemasta rikosoikeudenkäynnissä yleisellä tasolla. Juha Perämäki

toimitus

En valitettavasti voi ottaa kantaa käräjäoikeudessa annettuun yksittäiseen tuomioon tai mielipidekirjoituksessa esille tuotuihin yksityiskohtiin.

Yleisellä tasolla voin kuitenkin todeta, että rikosprosessissa lähtökohtana on, että asianosaisia eli epäiltyä ja rikosuhria on kohdeltava tasapuolisesti. Syyttömyysolettama on keskeinen periaate rikosprosessissa eli rikoksesta epäilty on katsottava olevan syytön tutkittavana olevaan tekoon, kunnes toisin näytetään.

Rikosasian asianomistajan asemaa ollaan kuitenkin myös viime aikoina pyritty parantamaan kansallisessa lainsäädännössä muun muassa esitutkintalakiin ja oikeudenkäymiskaareen tehtyjen muutosten kautta. Taustalla on vaikuttanut niin sanottu EU:n uhridirektiivi. Direktiivin tarkoituksena on ollut varmistaa, että rikoksen uhrit saavat muun muassa asianmukaista tietoa, tukea ja suojelua rikosprosessin aikana.

Yhteiskunnan tarjoamista tukipalveluista huolimatta rikosasian asianomistajan on lähtökohtaisesti itse huolehdittava esimerkiksi vahingonkorvausvaatimustensa esittämisestä rikosasian oikeudenkäynnissä.

Yksittäisessä asiassa asianomistaja joutuu loppujen lopuksi aina itse olemaan aktiivinen ja ajamaan asiaansa.

Vähävaraiset asianomistajat voivat saada valtiolta oikeusapua, joka korvaa esimerkiksi asianajajan palkkion lainsäädännössä tarkemmin määrätyin ehdoin. Mikäli edellytykset oikeusavun myöntämiselle eivät täyty, on asianomistajan itse hankittava oikeudenkäyntiavustaja eli asianajaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja.

Asianomistaja vastaa ensisijaisesti itse oikeudenkäyntikuluistaan, mutta voi vaatia vastaajaa korvaamaan oikeudenkäyntikulunsa. Mikäli vastaaja tuomitaan rikoksesta, velvoitetaan hänet yleensä korvaamaan asianomistajan oikeudenkäyntikulut.

Rikosvahinkolaissa on säännöksiä siitä millä edellytyksillä valtion varoista voidaan maksaa korvauksia rikoksen asianomistajalle. Lain mukaan korvausta voidaan maksaa muun muassa henkilövahingosta ja kärsimyksestä.

Myös esinevahingosta voidaan maksaa korvausta, mikäli vahingon on aiheuttanut laitokseen sijoitettu, kuten esimerkiksi vanki tai pidätetty. Myös asianomistajan oikeudenkäyntikulut voivat tulla korvattavaksi.

Edellytyksenä maksamiselle on lainvoiman saanut tuomio, jossa korvausperuste on vahvistettu. Mikäli tuomittu itse suorittaa asianomistajalle korvauksia, vähennetään ne valtion varoista suoritettavista korvauksista.

Yhteiskunta on merkittävällä tavalla pyrkinyt turvaamaan asianomistajan asemaa, mutta yksittäisessä asiassa asianomistaja joutuu loppujen lopuksi aina itse olemaan aktiivinen ja ajamaan asiaansa, mikä toki yksittäisessä asiassa on asianomistajalle ja hänen lähiomaisilleen raskasta.

Anders Cederberg

laamanni

Itä-Uudenmaan käräjäoikeus

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.