Runeberg-ehdokas ruotii runoissaan väkivaltaa, syrjäytymistä ja maahanmuuttokriittisyyttä

Juha Kulmalan tekstit ottavat kantaa aikamme ilmiöihin – runotsoljuvat rytmikkäästi kuin jazz.

Juha Kulmala on palkittu ja arvostettu runoilija, jonka tekstejä on kuvattu yhteiskuntakriittiseksi runojatsiksi. Juha Perämäki

Anne Lahnajärvi

Viisi runoteosta julkaissut Kulmala sanoo, ettei ole mikään suuri tarinoiden ystävä.

–En jaksa rakennella mitään romaania. Runot sopivat minulle paremmin. Niissä pystyy käyttämään kieltä monipuolisemmin ja tehokkaammin. Runoon voi oikeastaan laittaa mitä vaan, tuore Runeberg-ehdokas hymähtää.

Kulmala kirjoitti ensimmäiset runonsa lukioiässä.

– Kesti kyllä pitkään, ennen kuin ensimmäinen runokokoelma tuli, koska tein kaikkea muuta siinä välissä. Mutta koskaan ei ollut varsinasta proosavaihetta.

Liedosta kotoisin oleva Kulmala luki, mitä pienellä paikkakunnalla sai kirjastosta käsiinsä.

–Luin 1960-luvun kotimaista- ja käännöskirjallisuutta jostain syystä. Innostuin surrealismista ja beat-kirjallisuudesta. Sitten sitä koittaa kirjoittaa sellaista mistä itsekin tykkää.

Runeberg-ehdokkaat valinnut raati sanoo perusteluissaan, että Kulmalan teksti on villiä beat-runoutta. Virpi Alanen puolestaan kutsuu Kulmalan tyyliä Parnassossarunojatsiksi.

Nuoren Kulmalan suosikkeja olivat muun muassa Väinö Kirstinä ja Jarkko Laine. Laineen kielikin oli tuttua, sillä sekä Kulmala että Laine ovat turkulaisia.

– Uteliaisuuden kautta lukemisto lähti rönsyämään.

Ei Kulmala täysin tyrmää, etteikö joskus voisi proosaakin tuottaa.

–Ei seuraava silti sitä tule olemaan, eikä näytelmäkään, kyllä se runoja on. Sitä on jo aloitettukin.

Runojen lisäksi Kulmala on kirjoittanut muun muassa libreton Seppo Ruohoselle ja sketsejä turkulaiselle harrastajateatterille.

Kulmalan runot syntyvät inspiraatiosta, ei yhdeksästä viiteen työpöydän ääressä istuen.

–Siitä johtuu, että ne valmistuvat epäsäännöllisesti. Voi mennä viikkoja tai kuukausia, ettei synny mitään sellaista, että olisi itse tyytyväinen. Toisaalta parissa viikossa voi tulla puoli kokoelmaa.

–Kiihkeä kirjoittamisen aalto ei voikaan kestää loputtomiin. Tauko syntyy ennemminkin siitä, että on tyhjentänyt päänsä.

Tauon aikana alitajunta työskentelee.

–Maistelen kokoelmista pois jääneitä runoja ja mietin ihan jotain muuta.

Runoa voi inspiroida mikä vain. Ränttätänttä ruotii aikamme ilmiöitä, maahanmuuttovastaisuutta, väkivaltaa, syrjäytyneisyyttä.

–Runo voi lähteä kuvasta tai ideasta, katselen sitä ja mietin mitä siitä voisi tehdä. Puolen sivun teksti kasvaa kahdeksi, kun alan työstää sitä. Harvoin ne lyhenevät.

Ränttätäntän ensimmäiset rivit kirjoitettiin jo 2013–14.

– Jos vertaan Ränttätänttää edellisiin, se on selkeämpi, suorempi. Siinä on yksi teema, tämän hetken yhteiskunnallinen ja poliittinen tilanne ja kaikki mikä siihen liittyy.

Kulmalan suunnitelma ei alunperin ollut kirjoittaa näin kantaa ottavaa yhteiskunnallista ja poliittista tekstiä, mutta aiheet tulivat läpi väkisin.

–Ei niitä päässyt karkuun.

Toki runoissa pilkahtaa parisuhde, läheisyyskin.

–Koitin jotenkin yhdistää ne niin, etteivät tappelisi tosiaan vastaan.

Kulmala toivoo, että ihmiset lukisivat ylipäätään jotain.

–Ettei vain eletä mekaanisesti elämää. Toki tarinat voivat olla parempaa ajanvietettä, mutta runoissa kieli on vapaimmillaan. Kielellä me kuitenkin ajatellaan. Runoissa ajatuskin virtaa vapaammin kuin proosassa.

On makuasia, millaisesta runoudesta pitää.

–Kannattaa mennä kirjastoon, ei siinä mitään menetäkään, vaikka tulisi vastaan kirja, joka ei yhtään iske. Sen voi jättää lukematta.

Kulmala on myös kääntänyt muiden tekstejä.

–Meillä Turussa on ollut projekti, jossa on käännetty Turussa asuvien maahanmuuttajakirjailijoiden tekstejä. Kaikki kääntäjätkin ovat olleet turkulaisia kirjailijoita tai runoilijoita, jotta on ollut ymmärrys siitä, että runon pitää olla runo eikä vain suora käännös.

Kulmala on kääntänyt kurdin ja parsin kielisiä runoja.

– Aluksi on ollut raakakäännös, sen jälkeen on istuttu runoilijan kanssa kasvotusten ja käyty läpi sitä, mitä hän on halunnut tekstillään sanoa. Vieraassa kulttuurissa voi olla ihmeellinen kielikuva, jota ei yhtään ymmärrä.

Kulmalaa työllistää myös Runoviikko-yhdistys, jonka puheenjohtaja hän on. Yhdistys järjestää vuosittain kansainvälisen Runoviikko-festivaalin.

–Se on tapahtuma, jossa runoilijat esittävät omia tekstejään. Suurin osa tilaisuuksista on Turussa, mutta festari myös lähtee tarvittaessa kiertueelle.

Runeberg-ehdokkuus yllätti iloisesti.

–Oikein hyvä kattaus teoksia, tietysti runoja voisi olla enemmän.

Runeberg-palkinto

Arvostettu kirjallisuuspalkinto on jaettu vuodesta 1987.

Ehdolla ovat Juha Kulmala, Johanna Holmström, Anu Kaaja, Olavi Koistinen, Rosa Liksom, Miki Liukkonen, Marjo Niemi ja Asko Sahlberg.

Esiraati valitsi kahdeksan ehdokasta 200 kirjan joukosta.

Esiraatiin kuuluvat toimittaja Maija Jelkänen, runoilija Heli Slunga ja kulttuuritoimittaja, kriitikko Sofie Stara.

Palkinnon saaja julkistetaan J.L. Runebergin päivänä 5.2. Porvoossa.

Voittaja saa 10000 euroa, jonka maksavat puoliksi sanomalehti Uusimaa ja Porvoon kaupunki.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Luetuimmat

  1. ”Lähijunaliikenne Helsingistä Porvooseen pitää toteuttaa nopeasti” – Kansanedustaja ei jäisi odottelemaan itäisiä oikoratoja
  2. Teetkö sinäkin tämän virheen kauppareissulla? – käsidesiäkin voi käyttää väärin
  3. Yksi uusi koronatartunta Porvoossa perjantaina
  4. Valtion tuella nollatulokseen – Porvoon arvioidaan saavan lisäbudjetista 14–16 miljoonaa
  5. Kymmenen upseeriylennystä Itä-Uudellemaalle
  6. Missä on Anna? Edes some-profiileissa ei ole näkynyt kuulumisia, poliisi julkaisi kuvan
  7. Porvoon Näsin lähiliikuntapaikalle ja kuntoportaille valtionavustusta – kuntoportaita rakennetaan jo ja lähiliikuntapaikan rakentaminen alkaa nyt kesäkuussa
  8. Tanska ja Wiksten kuntavaaliehdokkaiksi – kokoomuksella nyt kymmenen koossa
  9. Ilkivaltaa leikkipuistossa Ylä-Haikkoossa – puisto suljettu korjausten ajaksi
  10. Paluu lähiopetukseen ei kasvattanut koronatartuntojen määrää Porvoossa – torstai oli 5. päivä ilman uusia tartuntoja
  11. Tupakannatsan maahan nakkaavia ollaan valmiita sakottamaan – "Tumpista leviää ympäristöön vaarallisia kemikaaleja"
  12. Hus: Koronaviruspotilaita enää 1,7 prosenttia hengitystieoireisista, potilaita joutunut uudelleen teholle sekavuuden takia
  13. Tapaamistuvat saapuivat palvelutaloihin – läheistään voi nyt tavata turvallisesti ilman kasvomaskia ja turvavälejä
  14. Tieliikennelaki muuttuu kesän kynnyksellä, mikä muuttuu nopeusrajoituksissa? – Liikenneopettaja vastaa
  15. "Kuin olisi kotiin tullut!" – Terassien aukeamista odotettu koko koronakevät

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.