Mustijoesta elävä lohijoki -yhdistyksellä on mittava hanke kalatien rakentamiseksi Mustijoen neljään koskeen ja laavujen rakentamiseksi jokivarteen Porvoon, Pornaisten ja Mäntsälän alueilla. Lohikaloille halutaan rakentaa kalatiet, että ne voivat nousta kutemaan vesistöön.
Porvoon Kilpilahdesta päin lähtiessä on ensimmäinen valjastetuista koskista Tyysterinkoski. Voimalaitoksen alle nousee vaelluskaloista meritaimenia ja nahkiaisia, jotka myös lisääntyvät joessa. Myös lohia ja ankeriaita on tavattu.
Kalatien kunnostaminen avaa jokivarren luontomatkailulle nykyistä mittavammat mahdollisuudet aivan pääkaupunkiseudun lähellä. Virkistyskäytön paremmat olosuhteet houkuttavat puoleensa esimerkiksi kalastukseen, melontaan ja pyöräilyyn liittyvää elinkeinotoimintaa.
Mittavan hankkeen yksityiskohtaiset suunnitelmat ja 3,2 miljoonan euron arvoinen talousarvio on jo valmis.
Sen mukaisesti kalatien rakentaminen alustavan arvion mukaan vuonna 2022 Tyysterinkosken läpi maksaisi 280 000 euroa, vuonna 2023 Laukkosken kalatien 450 000 euroa, vuonna 2024 Lahankoskien 650 000 euroa, vuonna 2025 Halkiankosken 1,2 miljoonaa ja Nummistenkosken kalatie 220 000 euroa. Näiden lisäksi muiden koskien parantamiseen on raamitettu 400 000 euroa.
Suunnitelman, joka valmistui viime vuonna, on tehnyt Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys. Työssä mukana ollut kalataloussuunnittelija Sampo Vainio kertoo, että raportissa on kuvattu mahdollisimman hyvin toimenpiteet, joilla Mustijoki palautetaan vaelluskalojen lisääntymisjoeksi.
– Tarvitaan sekä kalateitä, että koskikunnostuksia.
Rahoitussummiin raportti ei ota kantaa. Edellä mainittuja summia hän pitää yläkanttiin mitoitettuina, jolloin jotain yllättävääkin saa jo tulla vastaan.
– Suosittelemme joen avaamista ensin Lahankoskeen asti ja kunnostamaan koskia. Lahankosken ja Halkiankosken yläpuolelle olemme kotiuttaneet paikallista taimenkantaa.
Mustijoesta elävä lohijoki ry:n (MEL) sihteeri, porvoolainen Pertti Österman on toiveikas hankkeen etenemiseksi.
– Tarvitaan enää tarkemmat rakentamisuunnitelmat ja rahoituspäätöksiä. Mustijoen varrella on mahtava potentiaali luontomatkailun elinkeinoille, jos vain saamme kalan nousemaan Mäntsälään asti.
Yhdistys aikoo hakea etenkin Kilpilahden alueen yrityksiä mukaan rahoittajiksi. Österman perustelee tätä sillä, että yritykset kuitenkin ottavat Brasaksen padon alapuolelta prosessivettä toimintoihinsa.
Alustava tavoite on, että 3,2 miljoonan euron rahoituksesta 1,2 miljoonaa tulisi ympäristöministeriöltä, 900 000 euroa Uudenmaan Ely-keskukselta, 300 000 euroa alueen kunnilta, 600 000 euroa Neste Oyj:ltä, 180 000 euroa muilta yrityksiltä ja talkoolaisilta 20 000 euroa.
Kalateiden kunnostamisen ohessa hankkeessa on muun muassa hajakuormitusta ja hulevesien valumia koskevia toimenpiteitä. Mustijoen varteen aiotaan myös luoda reittejä, taukopaikkoja, karttoja ja muita vastaavia palveluita koskeva kokonaisuus.
Vastaavia kalateitä on toteutettu muun muassa Oulussa ja Raaseporissa, joista MEL on hakenut kokemusperäistä oppia Mustijoelle.
Kyläyhdistyksiä houkutellaan mukaan rakentamaan ja ylläpitämään laavupaikkoja 80 kilometriä pitkään jokivarteen. Östermanin mukaan tarkoitus on, että MEL rahoittaa rakentamista, joka olisi aktiivisten ja talkoohenkisten kyläyhdistysten vastuulla. Niille jäisi myös paikkojen ylläpito.
– Tavoite on saada laavupaikat 6–8 kylään, mutta sen tarkemmin paikoista ei ole vielä tietoa, eikä sekään mille maalle ne tehtäisiin. Seuraava laavu olisi tarkoitus tehdä Pornaisiin Kirveskoskelle tai Laukkoskelle.
Ensimmäinen laavupaikoista on jo valmis. Mäntsälän Nummisissa on kosken vieressä kota, johon Nummisten kyläyhdistys ja MEL saivat laavun runkotukit Nivokselta ja tulevan puuvajan runkopuut Koskitukin lahjoituksena. MEL osti muun puuntavaran ja tarvikkeet itse.
MEL sai hankkeelle Uudenmaan Ely-keskuksen rahoitusta ja sponsoritukea Rapalan Säätiöltä ja EkoEnergialta. Kosken leveään poukamaan kunnostettiin myös uimaranta pohjapadon taakse.
Rakentamisen yleismestari Sakari Tähkäpää Nummisten kyläyhdistyksestä toteaa, ettei paikkaa olisi saatu ilman MEL ry:n rahoitusta. Nyt se on kyläläisten kävelylenkkien suosiossa.
– Tästä nousee jo nyt hyvin haukea katiskalla ja jopa kirjolohia. Nyt on paras aika, kun hauet nousevat kudulle.