Talot kertovat: Ulla Möllersvärdin elämä oli juorujen sävyttämä, lopulta kukaan ei tiedä, mikä oli totta

Ulrika Möllersvärd asui parikymmentä vuotta Välikadulla. Talo oli alkujaan yksikerroksinen, toinen kerros rakennettiin 1815. Siitä asti talon ulkoasu on pysynyt lähes entisellään. Outi Paappanen

Vanhojen seinien sisäpuolelle kätkeytyy lukemattomia tarinoita. Talot kertovat -sarjassa lähdetään aikamatkalle menneisyyteen. Osa 34

Inka Töyrylä

Maaliskuun lopulla 1809 Porvoossa valmistauduttiin merkittävään tapahtumaan. Oli alkamassa viikon mittaiset valtiopäivät, joilla Venäjän keisari Aleksanteri I antoi Suomen autonomisen aseman vahvistavan julistuksen.

Katukiviä myöten kaikki oli pesty ja puunattu. Monet kaupunkilaiset joutuivat luovuttamaan huoneitaan valtiopäivävieraiden käyttöön. Kaupunki kuhisi merkkihenkilöitä hienoine asuineen ja puolitoista tusinaa keisarillisia kokkeja vastasi juhlapäivällisistä.

Valtiopäiviä juhlimaan saapui myös Mäntsälän kartanon isäntä, maaherra Carl Adolf Möllersvärd. Hän otti mukaansa 18-vuotiaan tyttärensä Ulrikan sekä tämän hieman vanhemman sisaren.

Ei arvannut nuori Ulrika "Ulla" Möllersvärd, että pian hänen nimensä olisi jokaisen aikaansa seuraavan huulilla, joko hyvällä tai pahalla. Valtiopäivien avajaistanssiaisissa 28. maaliskuuta syntynyt romanttinen tarina elää yhä.

Hulppeat tanssiaiset olivat säätyjen järjestämät mutta keisari maksoi niiden kustannukset. Porvoon kaupunki oli yöhön saakka juhlavalaistu. Valtiopäivien alla kaupungissa oli levinnyt jonkinlainen influenssa, joka oli aiheuttanut tavallista suurempaa kuolleisuutta. Tätä varten kaupungin apteekkaria oli kehotettu hankkimaan tarpeellisia lääkkeitä, mutta suurempaa huolta tauti ei ilmeisesti aiheuttanut, sillä siitä on mainittu kaupungin historiikissa vain lauseen verran.

– Tuohon aikaan liikkui paljon erilaisia kulkutauteja. Se oli tavallista siihen aikaan, Porvoon museon eläkkeellä oleva johtaja emerita Merja Herranen kertoo.

Tarina kertoo, kuinka Aleksanteri I pyysi nuoren Ulla Möllersvärdin parikseen kiihkeään venäläiseen katrilliin. Häkeltynyt Ulla pudotti silkkiviuhkansa, jonka keisari nosti ja pisti takinläpeensä. Vasta illan päätteeksi Ulla sai keisarilta viuhkansa takaisin, käsisuudelman kera tietenkin.

Viuhkaepisodi oli skandaali, mikä kohahdutti jokaista, joka tapahtuneesta kuuli. Viuhkan tiputtaminen nimittäin tarkoitti pyyntöä kahdenkeskiseen tapaamiseen ja viuhkan nostamalla keisari suostui treffikutsuun, olkoonkin, että se oli esitetty ilmeisen vahingossa.

Kerrotaan, että tanssiaisista seurasi romanssi.

– Ullaan ja keisariin liittyy valtavasti tarinoita, joiden todenperäisyyttä ei voida tietää. Mutta se tiedetään, että keisari Aleksanteri I yöpyi Möllersvärdien kartanossa Mäntsälässä paluumatkallaan Pietariin. Puhutaan, että silloinkin keisarilla ja Ullalla olisi ollut vispilänkauppaa, Herranen kertoo.

Tarina kertoo, kuinka Aleksanteri I pyysi nuoren Ulla Möllersvärdin parikseen kiihkeään venäläiseen katrilliin. Häkeltynyt Ulla pudotti silkkiviuhkansa, jonka keisari nosti ja pisti takinläpeensä. Vasta illan päätteeksi Ulla sai keisarilta viuhkansa takaisin, käsisuudelman kera tietenkin.

Perimätieto kertoo jopa puolijulkisesta suudelmasta.

Joka tapauksessa keisari lähetti myöhemmin Ullalle timanttikoristeisen rintasoljen. Olisi toki ollut läpinäkyvää lähettää lahja vain yhdelle perheenjäsenelle, joten myös sisar ja vanhemmat saivat huomionosoituksia.

Keisari ei unohtanut Ullaa. Keväällä 1811 hän nimitti Ulrika Möllersvärdin hovineidokseen Hänen Majesteettinsa keisarinna Elisabetin hoviin.

– Ulla ei koskaan ollut Pietarin hovissa. Nimitys hovineidoksi tarkoitti sitä, että jos keisaripari olisi vieraillut Suomessa, olisi Ulla kuulunut seurueeseen, Herranen kertoo.

Keisari vieraili Suomessa valtiopäivien jälkeen 1812 ja muutaman kerran myöhemminkin.

– Kyllähän silloin arveltiin, että hän tapasi Ullaa, mutta siitä ei ole todisteita. Kerrotaan jopa yhteisestä lapsesta, joka olisi kuitenkin kuollut hyvin pienenä. Tällaiset varhaiset kuolemat liittyvät yleisesti tarinoihin, joita ei voida todistaa, Herranen sanoo.

22-vuotias Ulla vihittiin jouluaattona 1813 lähes 60-vuotiaan kenraalimajuri von Essenin kanssa.

Ullaa ällötti ja hän karkasi jo hääiltana.

– Avioliitto oli järjestetty. Olen joskus miettinyt, että liittyikö avioliitto siihen, jos keisarin ja Ullan lapsi olikin totta. Joka tapauksessa Ullasta puhuttiin paljon. Ehkä vanhemmat järjestivät avioliiton huhuja vaimentaakseen. Mutta pahemmaksihan se vain meni, kun avioliitosta ei tullut mitään. Avioero ei tuohon aikaan ollut tavallista, Herranen pohtii.

Naimisiinmenosta oli Ullalle kuitenkin hyötyä.

– Keisarin hovineidot saivat suuret myötäjäiset mentyään naimisiin, se kuului ikään kuin palkkaukseen, Herranen kertoo.

Sitten seuraa pitkä hiljainen jakso, miltä ajalta ei juurikaan ole tietoa.

– Ulla ei kuitenkaan enää koskaan mennyt naimisiin. 1828 hän muutti veljensä ja sisarensa kanssa Rahlinginkujan ja Välikadun kulmassa sijaitsevaan taloon, Herranen kertoo.

Porvoossa Ulla Möllersvärd oli arvostettu kaupunkilainen, mutta se ei estänyt puheita.

– Tuohon aikaan "julkkikset" olivat miehiä. J.L. Runeberg oli Porvoon ensimmäinen julkkis. Mutta kyllä kaikki tiesivät Ulla Möllersvärdin, Herranen sanoo.

Ulla vietti aikaansa säätyläispiireissä ja tapasi tuttaviaan. Fredrika Runeberg kuului hänen ystäväpiiriinsä.

– Elämä oli vilkasta. Elettiin Venäjän vallan aikaa, mutta olot olivat jo tasaantuneet. Ne, keillä oli mahdollisuus, harrastivat hyvin paljon seurustelua. Järjestettiin paljon illanviettoja, tanssiaisia ja istujaisia. Töitähän Ullan ei koskaan tarvinnut tehdä. Itsekseen ollessaan Ulla kehräsi mielellään rukilla. Hänen rukkinsa on museon kokoelmissa, Herranen kertoo.

Myös kuuluisa viuhka on hyvässä tallessa Porvoon museolla.

– Ulla lahjoitti viuhkansa ystävälleen. Tämän sisar toimitti sen myöhemmin museolle. Se on jo repaleinen, mutta on hienoa, että se on säilynyt. Koko Ullan romanttinen tarina kietoutuu sen ympärille, Herranen sanoo.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Ulla Möllersvärdin talo kuvattuna Gabriel Hagertin kujalta, vanhan raatihuoneen takaa. Kuva on luultavimmin 1940-luvulta. Porvoon museo

Nykyisin Ulla Möllersvärdin talossa on Galleria Rahling sekä asuntoja.

– Tällä tontilla tiedetään olleen talo 1600-luvulta asti. 1725 tontilla sijainneen talon osti kauppias Berndt Rahling, jonka mukaan viereinen Rahlinginkuja on nimetty, vuodesta 1995 talossa asunut galleristi Anja Kortejärvi kertoo.

Nykyinen talo on rakennettu tiettävästi 1804.

– Tämä oli aluksi yksikerroksinen, mutta Ulla Möllersvärdin aikaan kerroksia oli jo kaksi. Sitä en tiedä, miten paljon sisätilat ovat muuttuneet hänen ajoistaan. Mutta ruokasalin kattomaalaus vielä olemassa. Se on koko katon kokoinen ja aika ihana, Kortejärvi kertoo.

Ulla Möllersvärd ei koskaan päässyt eroon huhuista ja puheista.

– Ulla eli täällä veljensä kanssa, mutta en usko, että he olivat sisaruksia. Kaupunkilaisetkin ihmettelivät avioparin omaista elämää, Kortejärvi kertoo.

Erään kertomuksen mukaan Ulla Möllersvärd olisi ollut Ruotsin kuningas Kustaa III:n sisaren avioton tytär, joka siirrettiin syntymänsä jälkeen Möllersvärdien kasvatettavaksi.

– Tiedetään, että kuninkaan sisar sai aviottoman lapsen, mutta siitä ei ole todisteita, oliko Ulla tämä kyseinen lapsi vai ei, Merja Herranen sanoo.

Ulla hävitti kaikki mahdolliset päiväkirjansa ja kirjeensä ennen kuolemaansa. Hän ei koskaan puhunut julkisesti mahdollisesta suhteestaan keisariin. Jos hän jotain kertoikin lähimmille ystävilleen, niin nämäkin ovat olleet hiljaa. Ulla vei salaisuutensa mukanaan hautaan.

Kortejärvi kertoo kuulleensa, että Ulrika Möllersvärdin syntymätodistusta ei olisi koskaan löydetty.

– Se on jännää. Se tukee ajatusta Ullan syntyperästä. Miksi sitä ei löytyisi, kun olivatpa ihmiset hevosvarkaita tai äpäriä, jokainen löytyy kirkonkirjoista 1500-luvulle asti, Kortejärvi pohtii.

Kortejärvi leikitteleekin teorialla, että Aleksanteri I saattoi tietää jotakin, mitä tavallinen kansa ei tiennyt.

– Kuningas- ja keisarihuoneethan ovat kaikki sukua toisilleen. Ehkä keisari oli saanut vihiä, että Ulla olikin oikeasti ruotsalainen prinsessa?

Ulla Möllersvärd asui välikadulla parikymmentä vuotta ja muutti sitten vastavalmistuneelle Porvoon Seurahuoneelle. Viimeiset vuotensa hän vietti Helsingissä veljentyttärensä luona. 87-vuotiaana kuollut Ulrika Möllersvärd on haudattu Näsinmäelle.

– Ulla hävitti kaikki mahdolliset päiväkirjansa ja kirjeensä ennen kuolemaansa. Hän ei koskaan puhunut julkisesti mahdollisesta suhteestaan keisariin. Jos hän jotain kertoikin lähimmille ystävilleen, niin nämäkin ovat olleet hiljaa. Ulla vei salaisuutensa mukanaan hautaan, Merja Herranen sanoo.

Kaikki Talot kertovat -sarjassa julkaistut artikkelit on sijoitettu alla olevaan karttaan. Klikkaa taloa, niin pääset lukemaan jutun sekä liikkumaan helposti tarinasta toiseen.