Suomalaiset taloustieteilijät hallitukselle: Budjettitavoitteet syytä unohtaa koronakriisissä – "On turvattava yhteiskunnan toiminta"

toimitus

Suomen hallituksen olisi syytä laittaa hallitusohjelma nyt sivuun. Tärkeintä on keskittyä täysin voimin tukemaan paitsi sairaanhoitojärjestelmää myös yrityksiä ja työntekijöitä.

Tämä on pääviesti taloustieteilijöiltä, joilta Uutissuomalainen kysyi koronaviruksen taloudellisista vaikutuksista.

– Nyt jos koskaan elvytys on luvallista. Ei kannata miettiä kehyksiä eikä budjetteja akuutissa kriisissä, vaan on turvattava yhteiskunnan toiminta, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen johtaja Aki Kangasharju

Samaa mieltä on poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.

– Hallituksella olisi kaikki perusteet luopua tasapainotavoitteestaan. Työllisyystavoitteet tulee yhdistää koronavirukseen vastaamiseen.

Hallituksen on määrä kertoa toimistaan koronakriisissä tänään kello 16 alkavassa tiedotustilaisuudessa.

Kangasharju listaa useita akuutteja suosituksia.

– Terveydenhuollon laitteiston ja henkilökunnan riittävä määrä on varmistettava, samoin ihmisten tulot karanteeneissa, lomautuksissa ja sairauslomissa.

– Yritykset luonnollisesti sopeuttavat toimintaansa vähentämällä kustannuksia, joista voi päästä irti – lomauttamalla – ja hakemalla maksuaikaa kustannuksille, joita ei voi välttää.

– Keskuspankkijärjestelmä turvaa toisaalta pankkien tilanteen, jotta pankit voivat antaa yrityksille maksuaikaa. Keskuspankkijärjestelmä myös toisaalta voi auttaa yrityksiä suorempaan, kuten toimii nyt Suomen Pankki ostaessaan yritystodistuksia.

– Finnveran henkilöstö- ja rahoitusresurssit on turvattava, jotta se voi auttaa yrityksiä muiden pankkien ja keskuspankin rinnalla.

Ronkainen kehottaa hallitusta myös ottamaan esimerkkiä ulkomailta. Esimerkiksi Tanskan hallitus ilmoitti viikonloppuna massiivisesta tukipaketista, johon kuuluu muun muassa 75 prosentin palkkatuki koronaviruksen takia irtisanomisuhan alle joutuville työntekijöille. Tuki maksetaan työnantajille, jotka sitoutuvat pitämään työntekijät töissä. Työntekijät puolestaan sitoutuvat käyttämään vuosilomaansa lähimmän kolmen kuukauden aikana.

– Tanskan tuore palkkatukimalli on mielenkiintoinen, Ronkainen sanoo.

Euroalueella koronavirusepidemia on iskemässä kovimmin Italiaan, jonka velkataakasta on varoiteltu jo vuosia. Pahimmillaan epidemia voi laukaista uuden eurokriisin.

Antti Ronkainen nostaa esiin ekonomisti Ashoka Modyn arvion, jonka mukaan Italia tarvitsee nopeasti jopa 500–700 miljardin tukipaketin uuden eurokriisin estämiseksi.

– Yksi mahdollinen riski on, että nyt viruksen leviämisen estämiseksi tehdyt eristystoimet lisäävät ongelmavelkojen määrää, mikä heijastuu pankkisektorille. Jos euroalueiden spreadit (valtionlainojen korkoerot) lähtevät kasvamaan, EKP:n on reagoitava. EKP:n johtaja Christine Lagarde epäonnistui viime viikon kokouksessaan sanoessaan, että EKP ei ole sulkemassa spreadeja, mutta johtokunnan muut jäsenet ovat vakuutelleet EKP:n kykyä puuttua niihin, Ronkainen sanoo.

Aki Kangasharju sanoo, että euroalue on nyt paremmin valmistautunut kuin edellisessä kriisissä.

– Eurojärjestelmän turvallisuutta on parannettu monin tavoin viime vuosikymmenellä. On mahdotonta arvioida, riittääkö se, koska Italian pankkien taloudessa on ollut parantamisen varaa. Luulen, että eurojärjestelmän kestävyyttä tullaan arvuuttelemaan lähiaikoina.

Suomessa edessä on mitä suuremmalla todennäköisyydellä lama, jonka syvyys riippuu paitsi viruksen käyttäytymisestä, myös hallitusten ja keskuspankkien kyvystä reagoida.

Rajuimmat ekonomistiennusteet on kuultu Helsingin yliopiston dosentti Tuomas Maliselta, joka on varoittanut Iltalehdessä Suomen BKT:n syöksyvän viiden prosentin pudotukseen tänä vuonna ja jopa 14 prosentin pudotukseen ensi vuonna.

Aki Kangasharju ei ennakoi näin rajuja kouristuksia. Etla julkaisee päivitetyn talousennusteensa tiistaina.

– Pääskenaariomme on edelleen se, että loppuvuodesta tuotanto käynnistyy. Huonomminkin voi toki käydä, Kangasharju huomauttaa.

Joka tapauksessa kriisi on jo päällä.

– Suomessa yritykset lomauttavat jo, joten vaikutukset näkyvät jo nyt. Virallinen työttömyysaste nousee vasta vähän myöhemmin, toisen vuosipuoliskon aikana, hän arvioi.

Kiinassa koronakriisi aiheutti tammi–helmikuussa jo kaksinumeroisia pudotuksia tuotantoon. Myös työttömyysluvut kasvoivat. Syynä olivat Kiinan massiiviset toimet, joilla kokonaisia miljoonakaupunkeja laitettiin karanteeniin.

–  Koronakriisin paradoksi on, että mitä kovemmat toimet viruksen leviämisen estämiseksi, sen kovempi taloudellinen kyykkäys. Kiinassa teollisuustuotanto on pudonnut 13 prosenttia, myynti ja investoinnit yli 20 prosenttia. Tämä on edessä myös Euroopassa, sanoo Ronkainen.

Toisaalta jos koviin toimiin ei ryhdytä tarpeeksi nopeasti, virus voi kuormittaa terveydenhuoltojärjestelmän niin että joudutaan Italian ja Espanjan tavoin äärimmäiseen "lockdowniin".

– Vastauksen tulisi olla siis siinä mielessä tehokas, että kaikkea ei tarvitsisi sulkea. Etelä-Korea esimerkiksi onnistui tässä, arvioi Ronkainen.

Aiheeseen liittyvää

  1. Yhdysvalloissa keskuspankki laski ohjauskorkonsa käytännössä nollaan – Euroopassa pörssit luisuvat koronapelossa
    16.3.2020 10:46

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut