Askolasta löytyi muinaisjäännöksiä, jotka kirjattiin Museoviraston rekisteriin.
ASKOLA|Askolasta on löytynyt viisi kohdetta, jotka on todettu muinaisjäännöksiksi.
Kohteet päätyvät Museoviraston ylläpitämään Muinaisjäännösrekisteriin ja ne kuuluvat vastedes muinaismuistolain piiriin.
Kohteet kartoitettiin kuluneella viikolla, kun Museoviraston intendentti Teija Tiitinen kävi tarkastelemassa viittä eri paikkaa Askolan maastossa.
Oppaana toimi askolalainen Eerika Korhonen, joka oli törmännyt muinaisjäännöksiksi epäilemiinsä kohteisiin kerätessään aineistoa Unohdetut luontokohteet Askolassa -kirjaan.
–Osa oli sellaisia, joista olin saanut ilmoituksen maanomistajilta, osaan olin törmännyt itse kuvausretkilläni.
Kartoituskäynnillä oli mukana myös neljä maanomistajaa sekä Eliisa Jäntti Askola-seura ry:stä ja Keth Strömdahl Askolan kunnasta.
Hyvin mielenkiintoiseksi löydöksi intendentti Tiitinen nimeää Nietoon ”syskopin uunin”.
Kyseessä on nimenperusteella todennäköisesti miilun eli puuhiilen polttajan majapaikka.
– Mielestäni siinä on selvästi noin 4x4-metrisen rakennuksen perusta ja luonnonkivistä ladottu tulisija.
Tiitisen arvion mukaan jäännökset olisivat ehkä 1700-luvulta tai 1800-luvun alkupuolelta. Rakennuksen perustukset ovat turpeen peittämät.
Silakanojalta muinaisjäännökseksi todettiin kallion pinnassa oleva kvartsisuoni, josta on louhittu kvartsi pois. Tiitinen arvelee louhinnan todennäköisesti tapahtuneenkivikaudella ja se voi ajoittua jopa 7000-8000 vuoden taakse.
Kultasenmäellä tarkasteltiin mäen korkeimmalla kohdalla olevia kuoppia. Kuopat ovat todennäköisesti olleet merelliseen pyyntiin tai muun pyyntieläimen ruhon säilyttämiseen liittyviä säilytyskuoppia.
Lassbackan mäen korkeimmalla kohdalla on tuhansia käsin kannettuja kiviä. Todennäköinen hautarakennelma sijoitettiin varhaismetallikauteen, noin 500 eKr.–500 jKr.
Huopuskärrinkallion kiviröykkiö vaatii intendentin mukaan lisäselvittelyjä siitä, onko kyse ihmisen vai luonnon tekosista.
Kiviröykkiössä on kymmeniä kuoppia, joista osa on suorakaiteen muotoisia ja osa pyöreähköjä. Muodostelma on epätyypillinen alueelle.
Tiitinen kertoo pyytävänsä kyseisestä paikasta lausuntoa myös geologilta ja Museoviraston arkeologilta.
–Mikäli pitkittäiskuopat todetaan luonnonmuodostumaksi, esimerkiksi jääkauden jättämiksi jäljiksi, purkautuu kohteen muinaisjäännösstatus.
Intendentti Teija Tiitinen on tavattavissa Askolan kirjastolla keskiviikkona 9. elokuuta järjestettävässä tilaisuudessa.