Porvoon museon näyttely korostaa Hanna Frosterus-Segerstrålen monipuolista tuotantoa

Taiteilija Hanna Frosterus-Segerstrålen lapsenlapsenlapsi, valokuvaaja Matias Uusikylä esittelee taiteilijan pastelliliitulaatikkoa. Samaa maalaustelinettä käytti myös poika, taiteilija Lennart Segerstråle. Uusikylä on työstänyt näyttelyyn dokumentin Frosterus-Segestrålesta ja hänen tuotannostaan. Juha Perämäki

Mia Grönstrand

PORVOO | ”Ainoa mikä täällä on nyt hyvää on Frosteruksen suuri taulu, jossa pojat laulavat virsiä. Se on saatanan hyvä ja friski , vaikka ne täällä luulevat kykenevänsä sitä kritiseerata. Se on niin taitavasti ja väkevästi tehty, että sitä ei olisi odottanut niin Herraa pelkäävältä.” (sit. Konttinen 2010)

Taidemaalari Eero Järnefeltin kommentti Hanna Frosterus-Segerstrålen ( 1867–1946) suuresta pastellimaalauksesta Pyhäkoululapsia hellan nurkassa (1888) kuvastaa hyvin aikakauden taidemaailman ajattelutapaa. Vaikka Frosterus-Segerstrålea hieman vanhemmat taiteilijasiskot, kuten esimerkiksi Helene Schjerfbeck (1862–1946) ja Maria Wiik (1853–1928) olivat jo raivanneet tietä suomalaisille naistaiteilijoille, ei arvostus taidemaailmassa ollut naistaiteilijoille edelleenkään mikään itsestäänselvyys.

Jälkipolvi on korostanut Hanna Frosterus-Segerstrålea ennen kaikkea uskonnollisten aiheiden maalaajana johtuen osittain hänen myöhäistuotannostaan, joka käsittää paljon uskonnollisaiheisia maalauksia. Taiteilijalla oli voimakas uskonnollinen vakaumus, joka myös näkyi osassa hänen tuotantoaan.

Hanna Frosterus-Segerstrålen tuotanto käsittää paljon muutakin, kuten Porvoon museon näyttely osoittaa. Vanhaan Kappalaisentaloon ripustettu näyttely Taiteilija lastenkammarissa esittelee ahkeran taiteilijan, joka maalasi sitä, mikä oli hänen arjessaan vahvasti läsnä ollen siinä uranuurtaja.

Kahdeksanlapsisen perheen äiti ihaili monen muun aikalaisnaisen tavoin englantilaista kirjailija ja naisasianainen Ellen Keytä Keyn rohkaisemana myös Hanna Frosterus-Segerstråle uskoi, että naisen oli mahdollista yhdistää perhe ja ammatti, myös taiteilijan ammatti. Toinen perhe-elämän ja taiteilijuuden yhdistänyt kanssasisar oli muun muassa Venny Soldan-Brofeldt

Perhe-elämän ja taiteen tekemisen mahdollisti myös aviomies, pappismies Albert Segerstråle, joka hääpäivänä lupasi vaimolleen, että tämä saisi jatkaa taiteellista kutsumustaan ja aviomies pitäisi huolen siitä, että sille löytyisi myös aikaa.

Lapsikuvauksissaan Frosterus-Segerstråle liittyy myös ruotsalaisten kollegojen, kuten Carl Larssonin ja Elsa Beskowin joukkoon, jotka myös toimivat kuvittajina ja lapsiaiheiden tallentajina.

Aiheesta johtuen monet lapsiaiheiset työt ovat nopeita piirroksia ja akvarelleja. Arkipuuhissa kuvatut lapset, kuten Lastenkamarissa (1899) ja Ingrid ja Ellen kattavat kesäpöytää (1901) on nähtävillä Larssonin vaikutusta niin teosten väri- ja aihemaailmassa kuin interiöörin sisustuksessakin.

Helsinkiläiseen, akateemiseen porvariskotiin syntyneen Hanna Frosterus-Segerstrålen taiteellinen lahjakkuus havaittiin jo varhain. Vuonna 1887 hän teki taiteellisen läpimurtonsa Pieni häävieras -pastellilla. Lapsiaiheet olivat sydäntä lähellä jo taiteilijauran alussa.

Frosterus-Segerstrålen pastellitekniikkaa, jossa nähtiin häivähdys ranskalaista, valopainotteista realismia, kehuttiin elegantiksi ja herkäksi.

Läpimurtoa seuranneena vuotena nuori taiteilija matkusti apurahan turvin Pariisiin ja osallistui Pariisin suureen kevätsalonkiin Emelie Wallensköldiä kuvaavalla maalauksella.

Muotokuvat ovatkin toinen aihe, joka Frosterus-Segerstrålea kiinnosti. Hän oli myös kysytty muotokuvamaalari.

Aviomiehen työ toi Frosterus-Segerstrålen Porvooseen vuonna 1912. Hän asui kaupungissa kuolemaansa saakka. Perheen lapsista toiseksi vanhin, Lennart, jakoi äitinsä kiinnostuksen taiteeseen ja loi uran erityisesti freskomaalarina. Lapsista nuorin Solveig (von Schoultz) puolestaan peri äitinsä kirjallisen lahjakkuuden.

Porvoon museon näyttely on koottu juhlistamaan Hanna Frosterus-Segerstrålen syntymän 150-vuotisvuotta. Edellisen kerran porvoolaistaidemaalaria esiteltiin Porvoossa vuonna 1979 ja Hämeenlinnan taidemuseossa vuonna 2002.

Näyttelyssä on esillä noin kolmisenkymmentä maalausta, luonnosta sekä kuvituksia hänen kirjoistaan. Osa näyttelyn teoksista on Porvoon museon omista kokoelmista, mutta paljon on saatu lainaksi yksityisiltä.

Ilman yksityisten yhteistyötä tämän tason näyttely ei Porvoossa olisi ollut mahdollinen, sillä kaupungista puuttuvat taidemuseoiden teoslainauksille asetetut, kriteerit täyttävät näyttelytilat.

Arikkelia on muokattu korjaamalla kirjoitusvirhe.

Hanna Frosterus-Segerstråle

Syntyi Helsingissä 1867.

Aloitti taideopinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 16-vuotiaana.

Opiskeli myös yksityisesti taiteilija Maria Wiikin johdolla sekä Pariisissa.

Avioitui teologi, pappi Albert Segerstrålen kanssa kesällä 1889.

Kunniamaininta Pariisin Maailmannäyttelyssä vuonna 1900.

Asettuivat Porvooseen 1912, Kaivokatu 8:aan.

Kesät vietettiin suvun Solvik-huvilalla Pellingissä.

Tuotanto käsittää maalauksia, kirjoja ja kuvituksia.

Kuoli Porvoossa 1946.

Hanna Frosterus-Segerstråle 150. Taiteilija lastenkamarissa Galleria Vanha Kappalaisentalo 11.6.2017 asti.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.