Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Tämä nainen kehitti Suomelle kalsarikänni-emojin – "Se oli päähänpisto, joka lähti käsistä!"

Suomi-emojien äidin Petra Theman tie vei Lohjalta Buenos Airesin kautta ulkoministeriön maakuvayksikön johtoon.

Mitä yhteistä on kalsarikänneillä, villasukilla ja Suomen ulkoministeriöllä? Kaksi ensimmäistä, kalsarikännit ja villasukat, ovat Suomi-emojeita. Ulkoministeriö puolestaan lanseerasi ensimmäiset Suomi-emojit maailmalle puolitoista vuotta sitten.

–Suomi-emojit olivat päähänpisto, joka lähti käsistä! naurahtaa Petra Theman, ulkoministeriön maakuvayksikön päällikkö.

Ulkoministeriön maakuvayksikkö koordinoi maakuvatyötä Suomessa.

–Työ on todella mielenkiintoista ja ehkä ulkoministeriön luovinta työtä, Theman hymyilee.

Työkaluista tärkein on tänä päivänä verkkoviestintä. Viralliset Suomen maakuvasivustot eli Finland.fi sekä siihen liittyvät sosiaalisen median kanavat ovat ulkoministeriön hoidossa.

–Tässä tehtävässä pitää jatkuvasti haluta oppia uutta, pitää olla tosi utelias ja jaksaa kiinnostua asioista.

(Juttu jatkuu kalsarikännit-emojin jälkeen.)

Mutta palataan takaisin emojeihin. Suomi-emojit saivat alkunsa ulkoministeriön ylläpitämän Thisisfinland.fi-sivuston joulukampanjasta.

–Sivustolle on tehty joka vuosi joulukalenteri kaikilla sivuston kielillä. Jouluna 2015 halusimme tehdä jotain vähän eri tavalla. Halusimme tehdä joulukalenterin, joka toimisi mobiilissa paremmin, somessa paremmin ja nuorilla paremmin. Sitten keksimme yhdessä Hasan & Partners -mainostoimiston kanssa, että hetkinen, yksikään maa ei ole tehnyt vielä virallisia maaemojeita.

Suomi-emojit olivat heti menestys.

–Emojit elävät jo ihan omaa elämäänsä. Ne ovat jo Trivial Pursuitin kysymyksissä ja oppikirjoissa. Yksi firma teki niistä viime talvena heijastimia. Nyt emojit ovat kalsarikänni-keskustelun yhteydessä lähteneet taas liikkeelle.

Suomi-emojit olivat Themanin mukaan yksi tapa kertoa Suomesta, hieman kieli poskessa.

–Meille on tosi tärkeää, että emojeissa ei kerrota vain vahvuuksistamme ja kauniista ja hyvistä asioista, vaan että niissä näkyisi myös koko tunteiden kirjo.

Suomi-emojit ovat emojistickereitä eli emojitarroja, jotka näyttävät samoilta kaikilla päätelaitteilla. Kaksi Suomi-emojia, villasukat ja sauna, ovat päässeet virallisten Unicode-emojien joukkoon. Unicode-emojit ovat valmiina kaikkien päätelaitteiden emojinäppäimistöissä ja käytettävissä tekstin joukossa. Toisin kuin emojitarrat, Unicode-emojit näyttävät erilaisilta eri laitetoimittajilla.

Unicode-emojeista päättää Kaliforniassa sijaitseva iso globaali konsortio, jonka jäsenenä ovat kaikki päätelaite- ja sovellusvalmistajat. Se päättää tekstistä alkaen kaikki ne merkit, joita näppäimistön taakse tulee.

–Emojit ovat nyt melkein isoin osa heidän työtään. Unicode-emojit ovat ikuisia; kun Unicode-emojiin on päästy, niitä ei enää poisteta. Tämän vuoksi heillä on tosi tiukat säännöt siitä, mitä hyväksytään, miltä emojien pitää näyttää, mitä niissä ei saa olla ja miten emojien hyväksyntäprosessi menee.

Tietyt säännöt ovat selkeitä. Unicode-emojeissa ei saa esimerkiksi olla tunnettuja ihmisiä.

–Moraalikäsitykset sitten taas ovat aika amerikkalaistyyppisiä, Theman naurahtaa.

–Me ehdottomasti halusimme sauna-aktiviteetin Unicode-emojien joukkoon. Sitten alkoi keskustelu alastomuudesta. Tuli ehdotuksia, että emojeissa ihmisillä pitäisi olla bikinit, ja että pitäisikö sauna olla vain rakennus. Ei, pointtihan on se sauna-aktiviteetti. Ei siis bikineitä.

(Juttu jatkuu sauna-emojin jälkeen.)

Uutinen Suomi-emojeista levisi nopeasti laajalle.

– Olemme kevysti jo yli 200 miljoonan kävijän tavoitettavuudessa. Uutinen levisi pitkälti sen takia, että juuri ulkoministeriö on se taho, joka tällaista tekee. Täytyy sanoa, että onnistuimme. Lähtökohta oli se, että jos suomalaiset eivät tunnista itseään emojeista, sitten olemme ihan metsässä. Sen vuoksi esimerkiksi alkoholia oli pakko käsitellä jotenkin, ei sitä voinut jättää pois.

Ensimmäiset Suomi-emojit syntyivät nopeasti; prosessi kesti vain pari kuukautta. Aikataulullisesti haastavinta prosessissa oli emojien saaminen App Storeen.

–App Storeen taidettiin saada emojit kolme viikkoa myöhässä. Kun keväällä julkaisimme suomalaisuuden päivänä kevät- ja kesäemojeita, valitsimme esimerkiksi Jari Litmasen mukaan henkilöksi. Saimme älyttömän paljon palautetta Hollannista, koska App Storen sovellus ei päivittynyt tarpeeksi nopeasti. Siinä oli parin viikon viive kun sen sai iPhoneen. Hollantilaiset fanit kävivät jo aivan kuumana, Theman muistelee.

Uusimmat Suomi-emojit päivitettiin 6. helmikuuta.

–Sovellusten päivittäminen on raskas prosessi, sen vuoksi teemme emojeita köntässä. Joidenkin mielestä tuorein könttä saattoi näyttää hieman koomiselta, kun siellä oli Saamen lippu, arktisia emojeita ja sitten Tom of Finland. Mutta päädyimme siihen, että meidän tehtävämme on nostaa esiin suomalaisia ilmiöitä, ja Tom of Finland alkaa olla jo Muumeihin verrattava ilmiö.

–Ehkä hauskointa tässä emoji-prosessissa onkin ollut se, miten eri maissa lähdettiin pohtimaan, mitä heidän omat emojinsa olisivat.

Themanin mukaan muutamat yritykset ovat tehneet maakohtaisia emojeita. Eräs kanadalainen kahvila on tehnyt Kanada-emojin ja Ikea on tehnyt Ruotsin emojitarroja.

–Israel ainakin pohti omaa emojiaan vakavissaan, samoin Etelä-Korea. Skotlanti on tehnyt oman emojistickerit.

(Juttu jatkuu Tom of Finland -emojin jälkeen.)

Vaikka emojien suunnittelu on ollut hauskaa, hauskuudella on taustalla vakavampia tarkoitusperiä.

–Emme tee tätä ihan vain huvin vuoksi. Toivomme, että emojit jättäisivät eräänlaisen muistijäljen siitä, että osaamme nauraa ja pitää hauskaa, mutta myös että olemme digitaalisesti edelläkävijöitä.

– Toinen tärkeä viesti on se, että Suomi-kuva on hyvä, mutta hieman vakava. Asiat toimivat, osaamme ratkaista ongelmia, olemme rehellisiä. Pärjäämme kuitenkin aina heikommin niillä akseleilla, joilla mitataan kulttuurin kiinnostavuutta ja pehmeitä asioita. Ne ovat tärkeitä mm. silloin kun houkuttelemme tänne ulkomaisia opiskelijoita, tai ulkomaisia osaajia huipputeknologiayrityksiimme. Haluavatko he tulla perheensä kanssa asumaan maahan, joka vaikuttaa kylmältä, kliiniseltä ja tylsältä? Ei välttämättä, Theman miettii.

Maakuvayksikkö saa myös ehdotuksia emojeiksi.

–Saamme aika paljon hauskoja ehdotuksia erilaisilta tahoilta. Esimerkiksi juuri tänään otti yhteyttä eräs kunnanjohtaja, jolla oli ihan loistava idea artikkelista thisisfinland-saitille. Välillä taas joku koululuokka on yhteydessä. Luokassa on mietitty, että tällainen idea pitäisi saada aikaiseksi. Se on mahtavaa.

Esimerkkinä Theman kertoo videosta, jonka maakuvaosasto teki silloin kun Lonely Planet rankkasi Suomen kolmanneksi parhaaksi matkailukohteeksi tälle vuodelle.

–Ulkopuolelta tuli sellainen idea, että kun Kanada on numero ykkönen, niin pitäähän kanadalaistenkin jonnekin matkustaa. Miksi emme voisi myydä Suomea kanadalaisille? Heti ajattelin, että tässä olisi erittäin hyvä mahdollisuus Suomi-kuvatyöhön Yhdysvalloissa. Jos Yhdysvalloissa onnistutaan jotenkin liittämään yhteen se, että Suomi on vähän kuin Kanada, täällä Pohjoismaissa, se on jo aika hyvä viesti Yhdysvalloissa tuoda esiin.

–Teimme videon, jossa kutsumme kanadalaiset Suomeen. Se liikkui ihan hyvin.