Talot kertovat: Jokikadun Linnassa Porvoossa on asunut kuningas, tsaari ja rock-legenda – ”Spirittiä enemmän kuin monessa muussa komerossa”

Vanhojen seinien sisäpuolelle kätkeytyy lukemattomia tarinoita. Talot kertovat -sarjassa lähdetään aikamatkalle menneisyyteen.

Porvoolainen valokuvaaja Natalia Linsén kuvasi Jokikadun Linnan 1800-luvun lopulla. Porvoon museo

Inka Töyrylä

Jokikadun "Linna" tuli monelle tutuksi talossa asuneen rock-legenda Remu Aaltosen myötä. Remun keksintöä talon nimi ei kuitenkaan ollut. Kaupungin komein kivitalo nimettiin tavallisten porvoolaisten toimesta Linnaksi pitkälti yli 200 vuotta sitten.

Kaksi kolmasosaa vanhasta kaupungista oli juuri palanut poroksi. Kuuluisan kaupunginarkkitehti Gotthard Flensborgin suunnittelema sekä kauppias ja raatimies Henrik Schröderin 1760 rakennuttama kaksikerroksinen talo oli tiettävästi uuden kaupungin ensimmäinen kivitalo.

– Täällä oli alun perin kaksi salia, kuusi huonetta ja muutamia kammareita. Ilmeisesti vintilläkin on ollut huoneita. Tämä rakennettiin kauppiastaloksi, joten kivijalassa on ollut alusta asti liikkeitä, kuten on vieläkin, kertoo talossa miehensä kanssa asuva Tuija Elfving.

Sisustus oli ylellinen. Seinillä oli laudasta tehtyä rintapanelointia ja öljymaalattuja kudottuja tapetteja, huoneissa posliinisia kakluuneja.

Schröderien jälkeen talon osti 1784 varapormestari Erik Solitander, joka hänkin oli kauppias ja laivanvarustaja.

– Kauppiaat olivat tuohon aikaan varakkaita porvareita, Elfving kertoo.

Kaupunkilaiset alkoivat kutsua taloa Linnaksi. En tiedä, kumpi vaikutti enemmän, talon ulkonäkö vai siniveriset vieraat.

Tuija Elfving

Ruotsin kuningas Kustaa III oli vieraillut kaupungissa kesäkuussa 1775. Vierailu oli odotettu. Kuningasta oli vastassa kaupungin ratsujoukko ja läntisen tulliportin luona tätä tervehtivät tuomiokapituli, maistraatti ja kaupungin vanhimmat. Torilla pidettiin paraati ja ammuttiin useita kunnialaukauksia. Kirkkoa oli pesty ja maalattu. Porvaristo oli määrätty hankkimaan runsaasti kalaa ja lintua, sillä kuninkaan mukana kulki 106-henkinen seurue, joka oli ruokittava.

Kuningas jatkoi matkaansa jo samana iltana, mutta ehkäpä hän oli pistänyt Jokikadun komean talon merkille jo tuolloin. Ainakin talo tuli hänelle tutuksi myöhempinä vuosina.

– Kustaa Kolmas asui tässä talossa useaan otteeseen matkatessaan Porvoon läpi 1788–1790 Ruotsin ja Venäjän välisen sodan aikana, Elfving kertoo.

Kaupunkilaiset alkoivat kutsua taloa syystäkin Linnaksi.

– En tiedä, kumpi vaikutti enemmän, talon ulkonäkö vai siniveriset vieraat, Elfving pohtii.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Linnaksi kutsuttu talo on todennäköisesti Porvoon ensimmäinen kivinen asuintalo. Outi Paappanen

Kustaa III murhattiin 1792. Viisi vuotta myöhemmin Solitandereiden Linnassa vieraili hänen poikansa, vastikään täysi-ikäistynyt ja kuninkaan saappaisiin astunut Kustaa IV Aadolf, sekä tämän eno Kaarle Herttua, joka piti Linnassa oikeaa hovia.

– Myös Kustaa IV Aadolf vieraili Linnassa sittemmin useita kertoja matkoillaan.

Viimeisen kerran hän oli Solitanderien vieraana heinäkuussa 1802, jolloin hänellä oli mukanaan Fredrika-kuningattarensa.

Aadolf jäi Suomen viimeiseksi kuninkaaksi. Surkeaksi hallitsijaksi osoittautunut ahdasmielinen mies johdatti Ruotsin yhteen historiansa pahimmista kriiseistä ja sai aikaan sodan, jossa menetti muutamassa kuukaudessa lähes koko Suomen Venäjälle.

 Keisari piti jo tuloiltanaan suuret illalliset. Pietarista oli tuotu mukana kaikki liinavaatteet ja astiat, ehkä ruokiakin.

Tuija Elfving

Maaliskuussa 1809 Porvoossa ammuttiin jälleen kunnialaukauksia. Valtiopäivät olivat alkamassa, Venäjän keisari Aleksanteri I saapui kaupunkiin.

Yksi syy siihen, että nämä valtiopäivät – joilla Suomi sai autonomiansa – järjestettiin juuri Porvoossa, oli sopivan sijainnin ohella kaupungin monet komeat rakennukset, jotka mahdollistivat juhlallisuudet.

Jälleen katsottiin, että Solitanderien Linna soveltui parhaiten keisarin arvon mukaiseksi asuintaloksi. Solitandereiden kokemus hallitsijoiden majoittamisesta nousi nyt aivan uudelle tasolle.

– Keisari piti jo tuloiltanaan suuret illalliset. Pietarista oli tuotu mukana kaikki liinavaatteet ja astiat, ehkä ruokiakin. Palvelusväki asui kuulemma viereisessä talossa. Näiden talojen yläkertojen välille oli rakennettu katettu silta, jossa oli huonekaluja ja kasvejakin. Palvelusväki kulki sitä siltaa pitkin, Elfving kertoo.

Lisäksi rakennettiin Linnasta tuomiokirkolle johtava puinen jalkakäytävä, mikä suojasi keisarin jalkoja loskalta ja lialta.

Tavalliset ihmiset eivät saaneet jalkakäytävälle astua. Moisesta uskaliaisuudesta seurasi sakko, jonka summalla olisi voinut ostaa kaksi maatiaislehmää.

– Aleksanterin tarina kiinnostaa tavattoman paljon venäläisiä turisteja. He pysähtyvät aina oppaan kanssa pitkäksi aikaa tämän talon eteen ja ottavat paljon kuvia, Elfvin kertoo.

Hallitsijoiden lisäksi Jokikadun Linnaan majoitettiin monia muitakin merkittäviä henkilöitä. Gunnar Mårtensonin Vanhaa Porvoota -kirjassa kuvaillaan, kuinka talossa yöpyi korkea-arvoisia venäläisiä upseereja, jotka joutuivat vahingossa Solintadereiden Annette-tyttären pilan kohteeksi.

Annette oli leikillään valanut sisartensa kanssa kynttilän, jossa oli sydänlangan vieressä ruudilla täytetty oljenkorsi. Tuo kynttilä oli joutunut vahingossa tavallisten kynttilöiden joukkoon ja sieltä upseerien illallispöytään. Kun kynttilä alkoi räjähdellä, venäläiset hyppivät pöydille ja sohville ja pelkäsivät attentaattia. Ilmeisesti ilta kuitenkin päättyi hyväntuuliseen nauruun.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Ei ole varmuutta siitä, saiko talo kaupunkilaisten keskuudessa Linna-nimensä alun perin komean ulkomuodon vai siniveristen vieraiden ansiosta. Outi Paappanen

Talossa asui Solitanderin perheen tyttäriä vuoteen 1835 asti, jolloin talo vihdoin myytiin.

– Tähän tuli kauppias Gustaf Fredrik Sneckenström, jonka aikana talossa järjestettiin loisteliaita juhlia. Tässä kävi kerran rouva, joka kertoi olevansa Sneckenströmin jälkeläinen. Sukututkimusta tehdessään hän oli saanut käsiinsä vanhoja päiväkirjoja, joissa kerrottiin 1842 järjestetyistä uudenvuoden tanssiaisista, joihin oli kutsuttu 230 vierasta – voitko kuvitella! Juhlissa tarjottiin ylenpalttisesti viiniä, ruokaa ja hedelmiä, Elfving kertoo.

Sittemminkin talossa on asunut useita liikemiehiä ja kauppiaita.

Viimeisin "kuninkaallinen" talossa on ollut rock-kuningas Remu Aaltonen, joka asui Linnassa 20 vuotta ja muutti pois 2016.

Aaltonen arvosti talon historiaa suuresti.

– Spirittiä on enemmän kuin monessa muussa komerossa. Menneisyyttä on ja siellä on asunu aika merkittäviä ihmisiä. Se ei oo mikään talonpoikaistorppa, Remu kuvaili entistä kotitaloaan Uusimaalle huhtikuussa 2017.

Tuntuu aika arvokkaalta asua samoissa huoneissa, joissa kuninkaat ja keisari ovat asuneet. Kiinnostus historiaa kohtaan on herännyt ihan eri tavalla.

Tuija Elfving

Historia on talossa yhä vahvasti läsnä.

– Mieheni osti osan talosta 2006 ja loput Remun muutettua pois 2017. Hän halusi säilyttää talon kokonaisuutena, Elfving kertoo.

Yläkerrassa ja vintillä syttyi tulipalo 2004. Entisöinti tehtiin tarkasti museoviraston valvonnassa. Talo on pitkälti samassa asussa kuin kuninkaiden aikaan.

– Tämä on restauroitu 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun henkeen värimaailmaa myöten historiaa kunnioittaen. Remonttia tehdessämme museovirastosta kerrottiin tämän kuuluvan kymmenen aikakautensa arvokkaimman talon joukkoon historiallisesti ja arkkitehtoonisesti, Elfving kertoo.

Talossa pääsee yhä niin Remun kuin keisarinkin tunnelmiin. Matkalaiset voivat yöpyä Remuganes suitessa, kaksiossa, joka on Remun aikaisessa asussa.

– Tavaraa on ehkä vähän vähemmän, Elfving naurahtaa.

Aikaisemmin talosta vuokrattiin myös valtiopäiväasussa olevaa Aleksanterin sviittiä. Elfvingit kuitenkin muuttivat itse pysyvästi taloon viime syksynä, joten sviitti on muutamia varauksia lukuun ottamatta nykyisin omassa käytössä.

– Tuntuu aika arvokkaalta asua samoissa huoneissa, joissa kuninkaat ja keisari ovat asuneet. Kiinnostus historiaa kohtaan on herännyt ihan eri tavalla, Elfving sanoo.

Kaikki Talot kertovat -sarjassa julkaistut artikkelit on sijoitettu alla olevaan karttaan. Klikkaa taloa, niin pääset lukemaan jutun sekä liikkumaan helposti tarinasta toiseen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.