"Jotkut vanhemmat kokivat olevansa äärirajoilla, tai he jopa pelkäävät satuttavansa lapsiaan" – koronatilanne pistää perheet koville

Vanhempia kuormittavat poikkeusaikana erityisesti taloudelliset huolet, vaikeudet työn ja perheen yhdistämisessä, etäkouluun liittyvät haasteet sekä avun puute ja yksin jääminen. _

Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen tutkimuksen alustavien havaintojen mukaan vanhemmista 54 prosenttia koki koronatilanteen synkkänä tai toivottomana, kun taas 44 prosenttia koki tilanteen valoisana tai toiveikkaana. Kyseessä ovat osuudet internetissä toteutettuun kyselytutkimukseen vastanneista 1 105 vanhemmasta, joista 88 prosenttia on äitejä, kerrotaan yliopiston tiedotteessa.

– Jotkut vanhemmat kokivat olevansa äärirajoilla, tai he jopa pelkäävät satuttavansa lapsiaan. Yrityksistään huolimatta he eivät kuitenkaan olleet saaneet apua mistään, professori Kaisa Aunola kertoo tiedotteessa.

Kyselyyn vastanneista vanhemmista noin 20–30 prosenttia koki koronan aiheuttamana poikkeusaikana vanhemmuuteen liittyviä uupumisoireita vähintään kerran viikossa. Noin 9 prosenttia koki uupumisoireita päivittäin, ja he ovat vakavassa uupumisriskissä.

Vanhemmista 55 prosenttia koki uupumusoireita harvemmin tai ei lainkaan. Tutkimuksen avointen vastausten perusteella näyttää siltä, että vanhempia kuormittavat poikkeusaikana erityisesti taloudelliset huolet, vaikeudet työn ja perheen yhdistämisessä, etäkouluun liittyvät haasteet sekä avun puute ja yksin jääminen.

Aunolan mukaan olisi erittäin tärkeää tunnistaa uupumusriskissä olevat perheet ja poikkeustilasta huolimatta tarjota heille matalan kynnyksen apua ja palveluita, jotta tilanteet kotona eivät kärjistyisi.

Aunola vastaa tutkimuksesta yhdessä tutkijatohtori Matilda Sorkkilan kanssa.

– Vanhemmat ovat olleet nyt ison kuorman alla hoitaessaan kotia, etäkoulua ja mahdollisesti työtään samaan aikaan. Lisäksi isovanhempia tai muita tukiverkkoja ei ole saatavilla. Nyt olisi hyvä pohtia, miten jatkossa järjestetään matalan kynnyksen apua perheille, jos myöhemmin palataan etäkoulu- tai päivähoitojärjestelyihin, sanoo puolestaan Sorkkila tiedotteessa.

Myös työnantajilta toivotaan ymmärrystä ja joustoa.

– Voi olettaa, että ne vanhemmat, joilla on jo aikaisemmin ollut haasteita ja kuormittavia tekijöitä elämässään, voivat nyt erityisen huonosti tukiverkkojen ja palvelujen kadotessa tai vähentyessä. Ne vanhemmat puolestaan, jotka ovat kokeneet arjen kiireisenä ja stressaavana, saattavat nauttia korona-ajan tuomasta rauhoittumisesta ja yhteisestä ajasta perheen kanssa, Sorkkila jatkaa.

72 prosenttia vastaajista koki koronalla olleen positiivisia vaikutuksia vanhempi-lapsi-suhteeseen mahdollisista haasteista huolimatta. Kyselyyn osallistuneet kertoivat avoimissa vastauksissaan esimerkiksi nauttineensa yhteisestä ajasta perheenä ja saavansa vihdoin elää arvojensa mukaisesti.

– On mielenkiintoista, että kriisin aikaan jotkut kokevat olevansa onnellisimmillaan, eivätkä edes toivo paluuta vanhaan, Sorkkila pohtii.

Hänen mielestään jatkotutkimuksissa on kiinnostavaa selvittää mikä on se mekanismi, joka erottaa nämä vanhemmat muista.

– Olisi myös tärkeää tarkastella, voitaisiinko korona-ajasta oppia hyvinvointia lisääviä tekijöitä, esimerkiksi kiireettömyyttä, perhekeskeisyyttä ja pehmeitä arvoja suoritusten ja kiireen tilalle, Sorkkilan jatkaa.

Vauvan pahoinpitelyepäily tutkinnassa Helsingissä – "Poliisi odottaa asiassa muun muassa lääkärinlausuntoa"

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.