Kansainvälisesti arvokas Ruskiksen lintuvesialue on kasvamassa umpeen – ”Ruskis pitää ennallistaa”

Luonto: .

Gunnar Granbergin kirja vuodelta 1939 kertoo maiseman muuttuneen. Kimmo Kajaste suree jokisuiston umpeenkasvamista. ”Hyvää tahtoa varmaan on, mutta tekeminen puuttuu.” Marita Itävuori
Marita Itävuori

Marita Itävuori

Porvoonjoen suisto ei ole vain lintujen pesimäalue, vaan myös etelärannikon tärkeimpiä vesilintujen levähdysalueita kevätmuuton aikana.

Porvoolainen lintuharrastaja ja luonnonystävä Kimmo Kajaste on huolissaan ainutlaatuisen alueen tulevaisuudesta, on ollut jo pitkään.

– Viime vuosikymmeniä Ruskiksen alue on ollut pahasti kasvamassa umpeen ja muuttamassa luonnettaan. Jätevesien ja ravinteiden, erityisesti typen ja fosforin aiheuttama kuormitus,maan kohoaminen ovat vuosien mittaan aiheuttaneet rehevöitymistä, kasvustojen tihentymistä ja muutoksia alueen luonteessa, Kajaste kirjoitti jo vuonna 2002.

Siitä on jo kaksikymmentä vuotta. Ruskiksen ennallistamisesta on tullut yhä kiireellisempää.

– Ruskis pitää ennallistaa. Biotoopit muuttuvat aina, mutta tässä tapauksessa todella huonoon suuntaan.

Ruskis-Stensböle on Etelä-Suomen rannikon arvokkaimpia lintuvesiä.

Kun vesi ei pääse virtaamaan, alue rehevöityy ja kasvaa umpeen.

Kimmo Kajaste, lintuharrastaja

Kajaste korostaa, että pelkästään Ruskis on harvinaisen laaja linnustonsuojelualue, mutta kokonaisuus on sitä huomattavasti laajempi: Ruskiksen lisäksi Kaupunginselkä, Stensbölefjärden rantaniittyineen, merenlahdet Bjurbölessä, Kjällsundetin yhteys syntyy myös ruoikkoiseen Fladaniin.

Kajaste sijoittaa tähän kokonaisuuteen myös Sikosaaren, jonka eteläinen kärkiosa onnistuttiin aikanaan vuonna 1990 muodostamaan luonnonsuojelualueeksi. Nykyisin on koko Sikosaarta ympäröivä ruovikkoalue ja osa rantametsistä rauhoitettua luonnonsuojelualuetta.

Ruskiksessa ja Stensbölessä tehtiin kunnostustöitä viimeksi 1998 polttamalla suojeltujen ranta-alueiden ruoikkoa. Ruovikoituminen heikentää vesilintujen elinoloja ja ruoikkoa polttamalla avointa rantaniittyä laajennettiin.

Silloin tehtiin myös ruoppauksia, mutta toimenpiteet olivat Kajasteen mukaan kuitenkin liian vaatimattomat.

Kajasteen mukaan enemmän pitäisi tehdä, ja säännöllisesti.

– Pitäisi niittää, ruopata, aukottaa ruoikkoa. Kun vesi ei pääse virtaamaan, alue rehevöityy ja kasvaa umpeen.

Hyvää jälkeä on sitä vastoin syntynyt siitä, että karja on kesäisin laiduntanut pohjoisilla rantaniityillä. Kajaste toivoo, että laiduntamista voitaisiin lisätä, sillä sen avulla maisemaa on onnistuttu palauttamaan.

Kajaste toivoo, että toimi alinnuston ja biotoopin kannalta voitaisiin lisätä.

Umpeen kasvamisen näkee, kun ajaa Pengertietä, kolmen sillan tietä. Siltojen aukot ovat umpeutumassa pahasti.

Kajaste lisää, että lintulajien kirjo on koko ajan vähentynyt. Samalla vähenevät luontokokemukset.

– Lajistomäärä kapenee umpeen kasvamisen myötä.

Kun Kajaste ja biologian lehtori Pekka Peussa laskivat Ruskiksen linnunpesät 1960-luvulla, naurulokin pesiä löytyi 3 800.

– Nyt pesiä on ehkä alle sata. Naurulokit reagoivat herkimmin.

Naurulokin pesinnän taantuminen ennakoi myös muiden lajien pesimisen heikkenemistä.

Ruskiksen ydinosa rauhoitettiin jo vuonna 1945. Rauhoituspäätöksen taustalla oli Ruskiksen erityisluonne sekä silloisia porvoolaisia ”lintuihmisiä” ja eritoten porvoolaisen lehtori Börje Olsonin kirjatut havainnut Ruskiksen alueelta.

Sikosaarta ympäröivät lintujen suosimat vesistöalueet liitettiin Ruskiksen suojelualueeseen vuonna 1966. Kokonaisuudessaan suojelualueen pinta-ala on nykyisin 234,9 hehtaaria.

Alueen umpeen kasvaminen on sääli myös sen virkistyskäyttöä ajatellen. Ruskis-Stensbölen alue on merkittävä myös luontomatkailun kannalta, sijaitseehan se aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Kajaste huomauttaa, että suojelusta kertovat opasteet alueelle ovat onnettoman vaatimattomat.

Kajaste lisää, että Ruskis ei ole ainoa alue, joka kärsii umpeen kasvamisesta. Toinen on Maari, jossa on sijainnut Porvoon ensimmäinen satama. Alueella on harvinainen kasvisto.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Luetuimmat

  1. Polkeeko Porvoon psykiatrinen osasto huumeriippuvaisten ihmisoikeuksia? Päihdehuollon asiantuntijat ja potilaat arvostelevat klinikan toimia
  2. Mitä ihmettä? Hevonen jäätelöllä Vanhassa Porvoossa – suomenhevonen Karvas pitää appelsiinisorbetista
  3. Punaisesta bussista saa ostaa höyryäviä lihiksiä – Sari Syrjäkarin kahvilaunelma sai pyörät alleen
  4. Tanska taipui finaalissa – Hollanti otti historiansa ensimmäisen naisten jalkapallon EM-kullan
  5. Panttiarpajaisilla autettiin 24 vähävaraista porvoolaisperhettä – pullonpalautusautomaatilla voit auttaa nappia painamalla
  6. Saara Lång, kolumni: Kylien kaupunki Loviisa
  7. Mustikkaämpäreitä voi alkaa kaivella esiin – sadosta tulossa keskinkertainen tai hieman tavanomaista parempi
  8. Näköislehdessä tänään: "Ihan puhtaasti asennevammaa" – Suomen vaarallisimmassa ammatissa olevan Jani Paukun mukaan rekkakuskit tekevät liian pitkää päivää ja ottavat turhia riskejä
  9. Uniikki unelma – Jokirannan porvoolaisvalmisteinen mysteeripaatti on ainoa laatuaan Suomessa
  10. Tämä kesä vietetään kotimaassa – matkasuunnitelmat ovat nyt maltillisia
  11. Yhteishenki pitää porukassa mukana - Namikan seniorit lentopalloilevat innokkaasti ympäri vuoden
  12. Mervi Kovero pettyi tangofinaalin tulokseen – "Mutta minkäs tälle voi"
  13. Yhdysvalloissa koronatartuntojen määrä nousee edelleen rajusti – vuorokaudessa yli 65 000 uutta tartuntaa
  14. Taas yksi koronaton päivä Porvoossa
  15. Tilastot: Itä-Uudellamaalla on 12 mökkiläisten valtakuntaa, joissa vakiasukkaat ovat vähemmistönä

Näytä lisää

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.