Presidentinlinnan saleihin ja huoneisiin pääsee nyt kuka vain – virtuaalikierros esittelee kalusteiden tekijöitäkin

Atrium 3. Kuvakaappaus Presidentinlinnan virtuaaliselta 360 asteen kierrokselta. .
Klaus Nurmi

Klaus Nurmi

Adjutantin työhuoneessa, ikkunoiden välisellä pöydällä on patsas hevosesta. Eikä mikä tahansa polle, vaan marsalkka Mannerheimin ratsu Andermann.

Tummaksi patinoidusta kipsistä tehtyä ja 49 senttimetriä korkeaa patsasta myytiin maanpuolustuksen hyväksi vuonna 1939.

Muun muassa tällainen yksityiskohta selviää kierroksella Presidentinlinnassa. Niin ikään käy selville, kuka on tehnyt presidentin työpöydän ja työtuolin. Pöydän viiluna on joka tapauksessa käytetty ohutta pyramidimahonkia.

Presidentinlinnaan pääsee tutustumaan tarvitsematta fyysisesti astua sisälle rakennukseen.

Koronapandemian vuoksi Presidentinlinnassa ei voida järjestää avoimia ovia. Viimeksi avoimet ovet järjestettiin Linnassa syyskuussa 2019, jolloin juhlistettiin Suomen tasavaltaista hallitusmuotoa.

Ovet ovat nyt avoinna virtuaalisesti verkossa. Panoraamakuvin toteutetulla kierroksella voi tutustua Linnan saleihin ja huoneisiin sekä taideteoksiin, kalusteisiin ja historiaan.

Kierroksella voi ikään kuin käännellä päätään lattiasta kattoon täydet 360 astetta. Esimerkiksi kalusteista saa lisätietoja klikkaamalla niissä olevia rinkuloita.

Virtuaalikierros on toteutettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Oman keisarillisen taidekokoelman lisäksi Presidentinlinnassa on esillä Ateneumin Presidentinlinnaan tallettamia teoksia, tiedottaa Tasavallan presidentin kanslia.

Keisarilliseen taidekokoelmaan kuuluu muun muassa Albert Edelfeltin, Werner Holmbergin, Ferdinand von Wrightin, Hjalmar Munsterhjelmin ja Akseli Gallen-Kallelan teoksia.

Kokoelmiin kuuluvat myös pronssiset rintaveistokset kaikista tasavallan presidenteistä sekä muotokuvat heidän puolisoistaan.

Kaksisataa vuotta sitten kauppiaskartanoksi valmistuneen Pehr Granstedtin suunnitteleman rakennuksen piirustukset viimeisteli Carl Ludvig Engel.

Rakennus ostettiin vuonna 1837 keisarilliseksi palatsiksi, ja 1900-luvun alussa se sai laajennusosan isoine saleineen.

Suomen itsenäistyttyä ja tasavaltalaisen hallitusmuodon vahvistuttua rakennus otettiin tasavallan presidentin käyttöön vuoden 1919 elokuussa, jolloin ensimmäinen tasavallan presidentti K.J. Ståhlberg muutti perheineen rakennukseen.

Tästä virtuaalikierrokselle

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.