Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Lähes tuhannen neliön paanukatto vaatii lähes tuhat kiloa tervaa – työt Sipoon vanhalla kirkolla jatkuvat sateiden väistyessä

Historia: Tervapinta suojaa paanukattoa lahoamiselta.

Sipoon vanhan kirkon paanukatto saa tänä kesänä pintaansa uuden kerroksen tervaa. Juhannusviikolla aloitetut tervaustyöt jatkuvat heinäkuussa säiden niin salliessa.

– Tervaustyöt jatkuvat kunhan sateet hellittävät. Tervausta voidaan tehdä vasta sitten kun katto on hyvin kuivunut, Sipoon suomalaisen seurakunnan kiinteistöpäällikkö Timo Yrjönen kertoo.

Kiinteistöpäällikön mukaan vanhan kirkon etelänpuoleinen katto on jo ehditty tervata kertaalleen, mutta paanut vaativat vielä toisen kerroksen tervaa.

Sen sijaan pohjoisen puolen katon tervaus on vielä kesken, mutta sinne riittää yksi kerros.

– Auringonpaiste ei rasita pohjoista puolta yhtä paljon kuin eteläistä kattoa, Yrjönen selventää.

Sipoon vanhan kirkon eli Pyhän Sigfridin kirkon katto paanukatto, joka on Yrjösen mukaan haapaa. Se vaatii uutta tervausta keskimäärin viiden vuoden välein.

Kotimaisuus oli edellytys. Tämä terva tulee Saarijärveltä.

– Kun katto on hyvin tervattu, paanut pysyvät hyvin suojassa lahoamiselta, hän kertoo.

Työ ei hoidu aivan käden käänteessä, sillä tervattavaa pinta-alaa katossa riittää noin 950 neliön verran. Tämän lisäksi uuden tervauksen saa tapulin katto, joka on noin 200 neliötä. Tervaakin kuluu noin 800–1 000 kilogramman verran.

– Tervauksessa käytettävän tervan laadulla on iso merkitys. Kun työtä kilpailutettiin, edellytyksenä oli, että työssä käytetään kotimaista tervaa. Tämä terva tulee nyt Saarijärveltä, Yrjönen kertoo.

Kiinteistöpäällikön mukaan seurakunta on vielä toistaiseksi saanut kotimaista tervaa käyttöönsä, samoin kuin ammattimaisia tekijöitä. Yrjönen kuitenkin arvioi, että molemmista saattaa olla tulevaisuudessa pulaa.

– Ammattitaitoisia kattojen tervaajia on Suomessa vain vähän. Sipoossa vanhan kirkon katon tervaamisesta vastaa ylihärmäläinen Heikki Autio, joka on aikaisemminkin tehnyt tervaustöitä seurakunnallemme.

Vuonna 1885 käyttöön vihityn Sipoon kirkon katto on sen sijaan kuparia, ja on Yrjösen mukaan huomattavasti huoltovapaampi kuin vanhan kirkon paanukatto.