Polkeeko Porvoon psykiatrinen osasto huumeriippuvaisten ihmisoikeuksia? Päihdehuollon asiantuntijat ja potilaat arvostelevat klinikan toimia

Psykiatrisen poliklinikan Ritva Helinin mukaan asenteellisuutta huumeidenkäyttäjiä kohtaan ei ole. Sampsa Hannonen

Sampsa Hannonen

Päihdehuollon asiantuntijat sekä päihdeklinikan asiakkaat arvostelevat Porvoon psykiatrisen klinikan toimia. Heidän näkemyksensä mukaan hoitoon on vaikeaa päästä. Etenkin, jos on taustaa huumausaineista tai korvaushoidosta.

Artikkelia varten on haastateltu kolmea eri päihdetyöntekijää, juristia sekä viittä Porvoon päihdeklinikan asiakasta. Kaksi heistä oli entisiä asiakkaita.

Samu Nikki on työskennellyt noin kymmenen vuotta Porvoon päihdehuollossa. Hänen näkemyksensä mukaan syrjintä on selkeää. Nikin työskennellessä Koivulan tuetun asumisen yksikössä ongelma näkyi viikoittain.

– Koivulassa käännytettiin noin kerran viikkoon asiakas psykiatrian puolella vaikka näkyi selkeästi, että hänellä on vakavia oireita ja historiaa mielentereyden puolella. Usein nämä olivat ihmisiä, joilla oli huumausainetaustaa.

Monet asiakkaat kokivat, että hoito on asenteellista, mikä johtui heidän huumausainetaustastansa.

– En halua moralisoida ja koen, että olen saanut hyvää hoitoa Porvoossa, mutta ainoastaan sen takia, että olen alkoholisti. Tiedän kuitenkin, että kohtelu on täysin eri psykiatrian puolella, jos olet huumeidenkäyttäjä, kertoo keski-ikäinen mies päihdeklinikalta.

Nikin kokemuksien mukaan kaava toistuu samankaltaisena kerrasta toiseen. Hoitopolku mielenterveyspuolen ja päihdeklinikan kanssa on hänen mukaansa pelkästään kauniita lauseita.

– Näistä on puhuttu jo vuosia, mutta aina nämä asiat jäävät puheen tasolle. Usein vedotaan myös potilaspaikkojen rajalliseen määrään. Tämä näkyy suoraan heikoimmassa asemassa olevien mielenterveyspotilaiden kärsimyksenä. Kohtelu on asenteellista huumeidenkäyttäjiä kohtaan.

– Asiakkaat ovat minulle kertoneet, että he korkeintaan pumppaavat klinikalla ihmisen täyteen rauhoittavia ja unilääkkeitä, Nikki lisää.

Yhdeksän vuotta juristina Porvoossa työskennellyt Laura Suntio tunnistaa ongelman.

– Vastaavanlaisia kokemuksia olen kuullut asiakkailtani. On täysin absurdia, että monisairas ihminen pahimmassa tapauksessa käännytetään, kun hän hakee apua. Tuntuu, että apua saa vasta, kun soittaa ambulanssin tai menee pää kainalossa päivystykseen.

Suntio vetoaa jakamattomiin perus- ja ihmisoikeuksiin.

– Tällaiset tapaukset hiertävät pahasti yhteen jakamattomien perusoikeuksien kanssa. Mikäli näin lähdetään toimimaan, eikä kunnioiteta ihmisarvoa heti potilasta kohdatessa, niin mennään pahasti metsään jo alkumetreillä, Suntio linjaa.

Suntio on hoitanut useita tapauksia uransa aikana, missä asianosaisena on ollut huumeidenkäyttäjä tai päihdeklinikan asiakas.

– Tuntuu, että tässä väistellään vastuuta ja ei tunnusteta riippuvuutta oikeaksi sairaudeksi. Porvoossa tullaan olemaan ongelmissa, jos osa sairaista ihmiset jätetään oman onnensa nojaan.

Suntio ja Nikki pohtivat, että ongelman hoitamatta jättäminen ruokkii jo valmiiksi huumeriippuvaisen ihmisen itselääkintää.

– Tällä tavoin ajetaan ihmisiä hakemaan apua omin keinoin ja luodaan toisen tavan hoitokulttuuria, missä vastuuta ei kanneta tasapuolisesti kaikista ihmisistä. Vastuuta ei voida sijoittaa pelkästään potilaan niskaan, Suntio pohtii.

Nikki näkee asian samoin.

– Usein huumeiden käyttö on jonkin mielenterveydellisen ongelman hoitoa, vaikka sitä ei välttämättä sillä hetkellä potilas itse tiedostaisi. Tämä on yksi juurisyy mihin ihmisten pitäisi saada apua, Nikki sanoo.

Suntion näkemyksen mukaan heikoimmassa asemassa olevilla ihmisillä on vaikeuksia saada ääntään kuuluviin.

– Nämä ihmiset ovat jo lähtökohtaisesti erittäin alisteisessa asemassa. He ovat todella riippuvaisia julkisen sektorin palveluista, mikä luo helposti vinoutuneita valtasuhteita.

Nikki tietää kyseisen ihmisryhmän olevan vaikea hoidettava.

– Tiedän, että kyseessä ei ole helpoin ihmisryhmä. Monilla on vaikeuksia sanoittaa tuntemuksiaan, mikä näkyy ajoittain häiriökäyttäytymisenä. Tämä ei kuitenkaan ole syy jättää ihmisiä hoitamatta.

Psykiatrisen poliklinikan ylilääkäri ei tunnista asenteellisuutta

Porvoon sairaalan psykiatrisen poliklinikan ylilääkäri Ritva Helin ei koe, että ongelmaan tulisi puuttua välittömästi. Hänen mukaansa klinikalla hoidetaan ihmisiä tasapuolisesti.

– Meillä on potilaita monesta lähtökohdasta. Päihdeongelma sinällään ei ole este.

Kysyttäessä huumeidenkäyttäjien eriarvoisuuden kokemuksista Helin mainitsi, että potilas on itse vastuussa käytöksestään, ja näin ollen hoidon edistymisestä.

– Huumeongelman haitatessa koko elämää voidaan oleellisesti kysyä, että mitä mielenterveyshoito silloin auttaa. On vaikea hoitaa, jos potilas ei tätä itse tahdo.

Haastatteluissa ilmeni hoitohenkilökunnan asenteellisuus huumeidenkäyttäjiä kohtaan. Helin painottaa, että huumetaustalla ei ole vaikutusta hoitoon.

– Sitten on tietysti nämä, jotka hakevat ainoastaan Bentsodiatsepiiniä, mutta eivät halua hoitoa. Jokainen potilas arvioidaan aina yksilöllisesti.

Bentsodiatsepiini on rauhoittava lääke, jota käytetään myös huumausaineena. Lääkettä kuitenkin käytetään usein voimakkaisiin alkuvaiheen vieroitusoireisiin.

Ylilääkäri pyytää jättämään palautetta HUS:n nettisivujen kautta.

– Meillä on palautejärjestelmä, mihin jättää palautetta. Toimimme sitten näiden mukaan, ja tarpeen tullen tehostamme hoitoa.

Helin ei kuitenkaan kiellä haastateltavien kokemuksia, mutta ei näe syytä korjausliikkeille. Hän mainitsee, että työryhmät kokoontuvat pohtimaan yhteistyötä kuukausittain.

– Tämä on valitettavaa, että ihmiset kokevat näin. Meillä on kuitenkin säännöllisiä yhteistyötapaamisia, missä näitä asioita pohditaan. En koe, että tälle asialle voisi tehdä nyt mitään.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.