Polkeeko Porvoon psykiatrinen osasto huumeriippuvaisten ihmisoikeuksia? Päihdehuollon asiantuntijat ja potilaat arvostelevat klinikan toimia
Päihdehuollon asiantuntijat sekä päihdeklinikan asiakkaat arvostelevat Porvoon psykiatrisen klinikan toimia. Heidän näkemyksensä mukaan hoitoon on vaikeaa päästä. Etenkin, jos on taustaa huumausaineista tai korvaushoidosta.
Artikkelia varten on haastateltu kolmea eri päihdetyöntekijää, juristia sekä viittä Porvoon päihdeklinikan asiakasta. Kaksi heistä oli entisiä asiakkaita.
Samu Nikki on työskennellyt noin kymmenen vuotta Porvoon päihdehuollossa. Hänen näkemyksensä mukaan syrjintä on selkeää. Nikin työskennellessä Koivulan tuetun asumisen yksikössä ongelma näkyi viikoittain.
– Koivulassa käännytettiin noin kerran viikkoon asiakas psykiatrian puolella vaikka näkyi selkeästi, että hänellä on vakavia oireita ja historiaa mielentereyden puolella. Usein nämä olivat ihmisiä, joilla oli huumausainetaustaa.
Monet asiakkaat kokivat, että hoito on asenteellista, mikä johtui heidän huumausainetaustastansa.
– En halua moralisoida ja koen, että olen saanut hyvää hoitoa Porvoossa, mutta ainoastaan sen takia, että olen alkoholisti. Tiedän kuitenkin, että kohtelu on täysin eri psykiatrian puolella, jos olet huumeidenkäyttäjä, kertoo keski-ikäinen mies päihdeklinikalta.
Nikin kokemuksien mukaan kaava toistuu samankaltaisena kerrasta toiseen. Hoitopolku mielenterveyspuolen ja päihdeklinikan kanssa on hänen mukaansa pelkästään kauniita lauseita.
– Näistä on puhuttu jo vuosia, mutta aina nämä asiat jäävät puheen tasolle. Usein vedotaan myös potilaspaikkojen rajalliseen määrään. Tämä näkyy suoraan heikoimmassa asemassa olevien mielenterveyspotilaiden kärsimyksenä. Kohtelu on asenteellista huumeidenkäyttäjiä kohtaan.
– Asiakkaat ovat minulle kertoneet, että he korkeintaan pumppaavat klinikalla ihmisen täyteen rauhoittavia ja unilääkkeitä, Nikki lisää.
Yhdeksän vuotta juristina Porvoossa työskennellyt Laura Suntio tunnistaa ongelman.
– Vastaavanlaisia kokemuksia olen kuullut asiakkailtani. On täysin absurdia, että monisairas ihminen pahimmassa tapauksessa käännytetään, kun hän hakee apua. Tuntuu, että apua saa vasta, kun soittaa ambulanssin tai menee pää kainalossa päivystykseen.
Suntio vetoaa jakamattomiin perus- ja ihmisoikeuksiin.
– Tällaiset tapaukset hiertävät pahasti yhteen jakamattomien perusoikeuksien kanssa. Mikäli näin lähdetään toimimaan, eikä kunnioiteta ihmisarvoa heti potilasta kohdatessa, niin mennään pahasti metsään jo alkumetreillä, Suntio linjaa.
Suntio on hoitanut useita tapauksia uransa aikana, missä asianosaisena on ollut huumeidenkäyttäjä tai päihdeklinikan asiakas.
– Tuntuu, että tässä väistellään vastuuta ja ei tunnusteta riippuvuutta oikeaksi sairaudeksi. Porvoossa tullaan olemaan ongelmissa, jos osa sairaista ihmiset jätetään oman onnensa nojaan.
Suntio ja Nikki pohtivat, että ongelman hoitamatta jättäminen ruokkii jo valmiiksi huumeriippuvaisen ihmisen itselääkintää.
– Tällä tavoin ajetaan ihmisiä hakemaan apua omin keinoin ja luodaan toisen tavan hoitokulttuuria, missä vastuuta ei kanneta tasapuolisesti kaikista ihmisistä. Vastuuta ei voida sijoittaa pelkästään potilaan niskaan, Suntio pohtii.
Nikki näkee asian samoin.
– Usein huumeiden käyttö on jonkin mielenterveydellisen ongelman hoitoa, vaikka sitä ei välttämättä sillä hetkellä potilas itse tiedostaisi. Tämä on yksi juurisyy mihin ihmisten pitäisi saada apua, Nikki sanoo.
Suntion näkemyksen mukaan heikoimmassa asemassa olevilla ihmisillä on vaikeuksia saada ääntään kuuluviin.
– Nämä ihmiset ovat jo lähtökohtaisesti erittäin alisteisessa asemassa. He ovat todella riippuvaisia julkisen sektorin palveluista, mikä luo helposti vinoutuneita valtasuhteita.
Nikki tietää kyseisen ihmisryhmän olevan vaikea hoidettava.
– Tiedän, että kyseessä ei ole helpoin ihmisryhmä. Monilla on vaikeuksia sanoittaa tuntemuksiaan, mikä näkyy ajoittain häiriökäyttäytymisenä. Tämä ei kuitenkaan ole syy jättää ihmisiä hoitamatta.
Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.
