Uusiutuva diesel on esimerkki bisneksen ja ilmastotyön liitosta - virtuaalitapahtumassa esillä Nesteen tutkimus- ja kehitystyön näkökulma

Virtuaalitapahtuma: Neste ei ole enää entiseen tapaan öljy-yhtiö. Mutta ei se ole palveluyhtiökään, ainakaan vielä.

Teemu Sarjovaara on yksi Clean World Porvoon puhujista. Tapahtuma järjestetään 1. syyskuuta virtuaalisena.

Ulla Mether

Teemu Sarjovaaran työsarkana Kilpilahden jalostamolla on varmistaa, että nykyiset raaka-aineet toimivat kuten pitääkin, ja pohtia, mitä uusia raaka-aineita yhtiö voisi ottaa käyttöön. Tutkimus- ja kehitysosaston tuotteet ja sovellukset -yksikön osastopäällikkö puhuu syyskuun alussa järjestettävässä Clean World Porvoo -virtuaalitapahtumassa Nesteen osuudesta ilmastotyössä.

Nesteen uusiutuva diesel onkin hyvä esimerkki bisneksen ja ilmastotyön liitosta. Uusiutuvat polttoaineet tuovat yhtiölle enemmän tulosta kuin fossiiliset, ja vaikka esimerkiksi koronakriisi aiheutti öljymarkkinoiden kysyntäromahduksen, pystyi yhtiö kompensoimaan toimintaansa uusiutuvilla tuotteilla.

Clean World -tapahtumassa Sarjovaaran puheenvuoro on osa kokonaisuutta, jossa keskustellaan tulevaisuuden liikkumistavoista ja vähähiilisistä ratkaisuista. Omasta työstään kertovat myös muun muassa Porvoon kävely- ja pyöräilykeskustan kehittäjät kaupunkisuunnittelupäällikkö Dan Mollgren ja liikenneinsinööri Antti Rahiala.

Nesteen muutos nykyiseksi uusiutuvan dieselin maailmanmarkkinajohtajaksi on kestänyt yli kymmenen vuotta.

– Muutosmatka uusiutuvan dieselin airueeksi, markkinajohtajaksi, on kestänyt pitkään ja vaati aluksi paljon investointeja ja riskinottoa. Nostan hattua, että silloinen johto on ollut visionäärinen ja rohkea. Varmaan moni on epäillytkin sitä suuntaa. Viimeiset 5–6 vuotta ovat kuitenkin osoittaneet, että päätökset ovat olleet aivan oikeita, Sarjovaara sanoo.

Sarjovaaran mukaan uusiutuva polttoaine valmistetaan 82-prosenttisesti jäte- ja tähdeaineista.

Muutosmatka uusiutuvan dieselin airueeksi, markkinajohtajaksi, on kestänyt pitkään.

Teemu Sarjovaara

Yhtiö sai takavuosina paljon kritiikkiä palmuöljyn käyttämisestä raaka-aineena. Palmuöljyn tuotanto saa aikaan sademetsien tuhoamista.

Nykyisin kritiikin kärki on siirtynyt palmuöljyntuotannon jäteaineeseen eli tisleeseen. Kun palmuöljyä jalostetaan, siitä syntyy tislettä. Kritisoijien mukaan tisleen käyttäminen polttoainetuotannossa tuhoaa sademetsiä välillisesti.

Sarjovaara haluaisi suunnata huomion ketjun yläjuoksulle eli palmuöljyn tuotantotapoihin. Palmuöljyä tuotetaan alueilla, josta sademetsässä on kaadettu jo esimerkiksi kymmenen vuotta sitten. Onko se yhtä paha asia kuin uuden kasvupinnan raivaaminen?

– On myös hyvä muistaa, että palmuöljystä suurin osa menee ruokateollisuuteen, emmekä me ole tisleen ainoa käyttäjä.

Nesteen vahva suunta on siis viime vuosina ollut pois perinteisestä öljynjalostamisesta. Olisiko seuraavaksi aika vallata palvelumarkkinat? Voiko porvoolainen perheenäiti muutaman vuoden päästä tilata Nesteen sovelluksesta käyttöönsä uusiutuvalla tankatun auton? Entä miten sähköautojen markkinavalloitukseen varaudutaan?

Sarjovaaran mukaan liikkumisen tavat muuttuvat ja mullistuvat tulevina vuosina, mutta niitä pohditaan Nesteellä lähinnä kahvipöytäkeskusteluissa.

Myös se on epävarmaa, miten muutos näkyy polttoainebisneksessä. Yhteiskäyttö-, vuokra-, sähkö- ja robottiautojen yleistyminen voi saada polttoaineen kysynnän laskuun.

Mutta voi se noustakin. Sarjovaara pohtii, että voihan olla, että tulevaisuudessa onkin edullista ajeluttaa robottiauto työpäivän ajaksi kotipihaan, eikä sitä kannata seisottaa kadun varressa parkkipeten pussia lihottamassa.

Kaikille suunnattu tapahtuma

Clean World Porvoo järjestetään virtuaalisesti tiistaina 1. syyskuuta kello 12–17.

Esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja Ari Laaksonen alustaa ilmastonmuutoksesta.

Tuottaja, toimittaja Arman Alizad puhuu arvoista ja esimerkillä vaikuttamisesta.

Tapahtumassa kuullaan esimerkkejä siitä, miten suomalaiset ovat onnistuneet maailmalla ympäristöratkaisujen viejinä. Esimerkiksi Sulapac on kehittänyt pakkausmateriaalin, joka voi syrjäyttää muovin. Kumppanina Sulapacilla on muun muassa kosmetiikkajätti Chanel.

Huonekalujätti Ikean kiertotalousajattelua avaa Transformation Stream Leader Jessica Lehtinen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.