Kolmen koirarodun jalostus voisi jopa loppua Suomessa – Viranomaisselvitys esittää rajuja rajoituksia liioitellun lyttykuonoisten koirien jalostukseen, jota pitää eläinsuojelulain vastaisena

Yksi selvityksessä mainituista roduista on englanninbulldoggi. Katja Luoma/Arkisto

Minna Harmaala

Joidenkin koirarotujen jalostus voisi käytännössä loppua Suomessa, jos tuoreen selvityksen ehdotukset tulisivat käytäntöön. Ruokaviraston, Luonnonvarakeskuksen (Luke) sekä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) alustavassa selvityksessä puututaan erityisesti lyhytkalloisimpien koirien jalostuksen ongelmiin.

Selvityksessä esitetään, että Suomessa otettaisiin käyttöön koirajalostuksen valvontakriteerit.

– Osassa koirarotuja kriteerit rajaisivat suuren osan koiria pois jalostuksesta, todetaan Ruokaviraston tiedotteessa.

Selvityksessä suositellaan myös jalostuksen eettisen neuvottelukunnan perustamista ja eläinlääkärin ilmoitusvelvollisuuden lisäämistä.

Selvityksen mukaan esitykset on laadittu yhdessä asiantuntijaeläinlääkärien kanssa.

Myös eläinsuojelun lainsäädäntöä pitäisi selvityksen mukaan kehittää. Uuteen eläinten hyvinvointilakiin pitäisi selvityksen mukaan saada asetus, jossa säädettäisiin esimerkiksi siitä, mitkä ovat ne perinnölliset viat, joita eläinlääkärien ilmoitusvelvollisuus koskee. Samoin selvitys perää asetukseen listaa vioista, jotka selkeästi sulkevat eläimen pois jalostuksesta.

Lyhytkalloisuus eli liioiteltu brakykefalia altistaa koiran selvityksen mukaan usealle elämänlaatua heikentävälle ja kärsimystä aiheuttavalle vialle. Ongelmia on muun muassa hengittämisessä, hampaistossa, lisääntymiskyvyssä sekä silmissä, ihossa ja ruuansulatuksessa.

Näin ollen liioitellun lyhyen kallon muodon jalostaminen voidaan selvityksen mukaan katsoa Suomen eläinsuojelulain vastaiseksi. Eläinsuojelulaissa on kielletty sellainen eläinjalostus, josta voi aiheutua eläimelle kärsimystä tai merkittävää haittaa eläimen terveydelle tai hyvinvoinnille.

Esitettyjen valvontakriteerien mukaan jalostuskoiralla ei saisi olla lyhytkalloiseen rakenteeseen liittyviä vakavia, merkittäville hyvinvointihaitoille altistavia epämuodostumia tai liioitellusta lyhytkalloisuudesta johtuvia sairauksia ja oireita.

Kriteerien mukaan jalostukseen ei saisi käyttää esimerkiksi koiraa, jonka hengitys rahisee tai tuhisee levossa tai joka kuorsaa. Kuonolle määritellään selvityksessä myös suhteellinen vähimmäispituus.

Jos koiran vika on lievä, sitä voitaisiin selvityksen mukaan käyttää jalostukseen terveen yksilön kanssa.

Osassa koirarotuja ei nykytiedon mukaan ole enää jäljellä normaalin kallon aiheuttavia geenimuotoja. Tällaisiksi roduiksi mainitaan englanninbulldoggi ja ranskanbulldoggi. Kovin paljon parempi tilanne ei ole bostoninterriereilläkään, joista normaalien geenialleelien kantajia on selvityksen mukaan kuusi prosenttia.

Jos selvityksessä esitetyt kriteerit tulisivat voimaan, näitä rotuja voitaisiin siis kasvattaa Suomessa ainoastaan roturisteytyksin.

Selvityksessä mainitaan, että englanninbulldogeilla tehdyistä roturisteytyksistä tiedetään rodulle tyypillisen ulkomuodon katoavan lähes täysin jo ensimmäisen polven risteytyksessä. Tämä johtuu siitä, että englanninbulldogin, ranskanbulldogin ja bostoninterrierin lyhytkuonoisuus on yhden väistyvän geenin varassa.

Kasvattajan olisi selvityksen mukaan kyettävä osoittamaan, että hänen jalostuksessa käyttämänsä eläimet täyttävät eläinsuojelulainsäädännön vaatimukset. Tämä tarkoittaisi monessa rodussa sitä, että jalostuskoirille olisi ennen astutusta teetettävä useita terveystutkimuksia.

Pakollisia terveystutkimuksia on jo joillakin roduilla, mutta rodun harrastajista koostuvat rotuyhdistykset käytännössä päättävät jalostuskriteereistä itse. Suomen Kennelliitolla on monia yleisiä linjauksia.

– Jalostuskäytäntöjä on pyritty parantamaan siten, että ne tukisivat paremmin koirien hyvinvointia ja edistäisivät sitä. Joidenkin hyvinvointiongelmien osalta edistyminen on kuitenkin ollut hidasta, koska tehokkaimmat toimenpiteet on keskitetty liioiteltujen rotupiirteiden aiheuttamien sairauksien torjuntaan, ei niinkään piirteiden itsensä muuttamiseen. Etenkin äärimmäisen lyhytkuonoisuuden muuttamista sekä roturisteytyksiä vastustetaan laajasti jopa kennelliittojen kattojärjestön FCI:n taholta, selvityksessä sanotaan.

Lisäksi joiltakin vakavassa tilanteessa olevilta roduilta puuttuvat rekisteröitävien pentueiden vanhempia koskevat pakolliset terveystarkastukset kokonaan.

Suomen Kennelliiton tiedotteessa todetaan, että tutkimusten teettäminen vaatisi paljon resursseja ja myös kaikkien koirien rekisteröinnin.

– Kaikki koirat, joilla aiotaan teettää pentuja, pitää saada terveystarkastusten piiriin kohtuullisella vaivalla. Koirien alkuperästä on oltava riittävästi tietoa. On oltava kattava verkosto terveystutkimuksia ja -arviointeja tekeviä eläinlääkäreitä sekä tarvittavia välineitä, kuten lyhytkalloisiakin rotuja vaivaavan syringomyelian seulontaan tarvittavia magneettikuvauslaitteita. Valvontaan pitää olla riittävästi resursseja, luettelee Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, dosentti Kirsi Sainio Kennelliiton tiedotteessa.

Osalle kriteereistä selvityksessä ehdotetaan esimerkiksi viiden vuoden siirtymäkautta, jolloin kasvattajilla olisi aikaa etsiä valvontakriteerit täyttäviä yksilöitä jalostukseen sekä jalostaa koirien rakennetta terveemmäksi. Kennelliiton mukaan viisi vuotta on lyhyt aika ilman roturisteytyksiä.

Myös tuontikoirien terveysvalvontaan ja sairaiden koirien maahantuontiin puuttumiseen pitäisi selvityksen mukaan olla mahdollisuuksia. Siksi selvityksessä esitetään, että myyjille lisättäisiin tiedonantovelvollisuus merkittävää hyvinvointihaittaa aiheuttavista ongelmista ja niiden merkityksestä koirien hyvinvointiin.

Eläinlääkäreille tulisi velvollisuus raportoida jalostukseen käytettävän eläimen hoitoa vaatineista tai elämänlaatua heikentävistä perinnöllisistä vioista ja sairauksista.

Selvityksessä suositeltu jalostuksen eettinen lautakunta puolestaan olisi puolueeton, konsultoiva asiantuntijaelin, joka avustaisi viranomaisia vaikeissa eläinjalostukseen liittyvissä kysymyksissä.

Lyhytkuonoisten koirien tilanteesta ovat viime vuosina ilmaisseet huolensa useat eri tahot, kuten Suomen Eläinlääkäriliitto (SELL).

Lue koko raportti ruokaviraston sivuilta (pdf).

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.