Museon täydeltä kauppa-laivoja ja matkamuistoja – Aallot kantavat -näyttely valottaa Porvoon pitkää merenkulkuperinnettä.

Lillemor Jordas ja Juha Jämbäck iloitsevat Porvoon museon suurimmasta merenkulkuaiheisesta näyttelystä, joka tekee vaikutuksen monipuolisuudellaan. Inka Töyrylä

Inka Töyrylä

Porvoon museossa on avannut suurimman meriaiheisen näyttelynsä. Holmin taloon rakennettu näyttely kuljettaa jokirannasta Hamariin ja Haikkoon selälle sekä Porvoon saaristoon. Vanhalla raatihuoneella on esillä maalauksia porvoolaisista kauppa-aluksista sekä tutustutaan muutamiin kapteeneihin.

– Porvoosta tuli varsinainen merenkulkukaupunki vasta 1830, sillä sitä ennen meillä ei ollut oikeutta käydä ulkomaankauppaa. Porvoolaisilla kauppiailla oli kyllä joitakin laivoja, mutta ne piti rekisteröidä Helsinkiin, jossa lasti piti myös tullata ja purkaa. Mutta kun lupa saatiin, paikallinen merenkulku suorastaan räjähti, kertoo tutkija Lillemor Jordas.

Porvoossa alettiin rakentaa suuria purjealuksia, joita kuului kaupungin omaan kauppalaivastoonkin lähes parikymmentä. Näyttely kertoo, että mistään turhista laivoista ei ollut kyse.

– Maalauksen tilaaja oli yleensä laivanvarustaja tai laivan kapteeni. Detaljit piti olla kunnossa. Siksi laiva maalattiin usein siltä puolelta, että purjeet peittävät mahdollisimman paljon yksityiskohtia, Jordas kertoo.

Kuuluisat taiteilijat ottivat tilauksia vastaan hyvissä ajoin ja tekivät perusteellisia luonnoksia, mutta osa maalareista teki työnsä satamissa saman tien. Ajan säästämiseksi tausta ja meri oli usein maalattu taulupohjiin etukäteen ja tuulinen meri ja kannella olevat ihmiset saattoivat tuoda maalaukselle lisähintaa.

Amanuenssi Juha Jämbäck on innoissaan vanhoista merikorteista ja kartoista, joista näyttelyyn on saatu mukaan pieni otos. Porvoon saariston kartasta vuodelta 1886 voi löytää muun muassa seudun majakat ja Porvooseen tuovat laivaväylät.

Luotseista ja kartoista huolimatta Porvoon vesialueella on yli 50 hylkyä.

– Tämä oli hankalakulkuista seutua. Porvoolaiskapteenit tietysti osasivat täällä liikkua, mutta paikallisista luotseista ja tarkoista kartoista huolimatta Porvoon vesialueella on yli 50 haaksirikkoutunutta laivan hylkyä, Jämbäck kertoo.

Esillä on 1700-luvulla Porvoon edustalle uponneen venäläisen "Kultakaleerin" löytöjä. Laivassa kerrotaan olleen 14 tynnyriä kultaa, mutta aarretta ei ole koskaan löydetty.

Merenkulku toi kaupungille vaurautta. Maailmalta tuotiin suolaa ja monenlaisia ylellisyyksiä.

– Mieluusti tuotiin kuivattuja rusinoita, viikunoita ja muita hyvin säilyviä tuotteita. Tuoreita hedelmiäkin tuotiin, etenkin sitrushedelmiä, mutta niille kävi pitkällä matkalla usein huonosti, Jordas kertoo.

Valtamerialusten kuljettamia kauppatavaroita säilytettiin ranta-aitoissa, joita oli tuohon aikaan paljon nykyistä enemmän. Maailmalle puolestaan vietiin etenkin puutavaraa – josta suorastaan vuoltiin rahaa – sekä pellava- ja purjekangasta.

– Porvoossa oli valtava purjekangastehdas, jonka tuotteet olivat maailmalla suosittuja.

Kaupankäynnin lisäksi meritiestä tuli tärkeä reitti esimerkiksi Helsinkiin.

– Maantie oli huono hevospolku, matka oli vaikea. Liikkuminen helpottui 1838, kun höyrylaivaliikenne alkoi. Junaratakin tuli vasta 1874, joten tuohon aikaan jokirannasta liikennöi useita matkustajalaivoja. Nykyinen Runeberg-laiva on jo kolmas samanniminen, Jämbäck kertoo.

Telakkatoiminta oli Porvoossa vilkasta pitkään. Itärannalla sijainneella, maineikkaalla Borgå Botvarvilla rakennettiin muun muassa sota-aluksia puolustusvoimille sekä Kultaranta II -vene.

– Presidentit Relanderista Kekkoseen ajelivat sillä Naantalissa. Vene on nykyisin Suomen merimuseolla, amanuenssi Juha Jämbäck kertoo.

Hamarissa rakennettiin vielä sotien jälkeen sotakorvauslaivoja Venäjälle.

Näyttely kertoo myös Porvoon saaristosta, jossa meri antoi kauan elannon ja ammatin.

– Jaaloilla kuljetettiin Helsinkiin ensin polttopuita, myöhemmin hiekkaa. Kymmenillä saaristolaisperheillä oli oma hiekkajaala, Jämbäck kertoo.

Aallot kantavat

Laajin Porvoon museon tuottama meriaiheinen näyttely.

Näyttely on esillä Holmin talossa ja Vanhalla raatihuoneella 31. tammikuuta asti.

Avoinna keskiviikosta sunnuntaihin kello 12–16.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.