Porvoolle sote-uudistuksen rahoitusmalli jättäisi velat, mutta verotulot puolittuisivat – sairaalan johdossa on huoli päivystyksen ja leikkausten tulevaisuudesta

Porvoon sairaanhoitoalueen johtaja Leena Koponen. arkisto/Juha Perämäki

Tanja Kuisma

Porvoon sairaalan johtajan Leena Kopo s en mukaan suunnitellussa sote-uudistuksessa on paljon jäämässä Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän välisen järjestämissopimuksen varaan.

– Erikoissairaanhoidon lähipalvelujen turvaamiseksi jatkossakin Itä-Uudellamaalla järjestämissopimuksessa olisi tärkeää, että nykyisenkaltaisen Husin erikoissairaanhoidon keskitetyn järjestämisen tuomat edut voidaan säilyttää eikä systeemi pirstoudu, mikä toisi lisäkustannuksia rahoituksen vähentyessä, sairaanhoitoalueen johtaja sanoo.

Esimerkiksi Husin Porvoon sairaalan nykyisenkaltainen perustason ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys edellyttää Leena Koposen mukaan tuekseen päiväaikaista leikkaustoimintaa.

– Tämä taas vaatii HUS tasoista leikkaustoiminnan työnjakoa, jotta keskittämisasetuksen edellyttämät leikkausmäärät toteutuvat. Itä-Uudenmaan kysyntä ei tähän yksin riitä, minkä vuoksi Porvoon sairaalassa leikataan myös muiden HUS jäsenkuntien potilaita.

Sairaanhoitoalueen lautakunnan puheenjohtaja, porvoolainen Irmeli Hoffren (kok.) näkee uudistuksessa tärkeänä HUS:n Porvoon sairaalan kehittämisen, jossa hänellä on keskeinen huoli päivystyksen säilyminen Porvoossa.

Sairaanhoitoalueen vaikutuspiiriin lukeutuu 98 000 asukasta itäisellä Uudellamaalla Askolassa, Porvoossa, Loviisassa, Lapinjärvellä, Pornaisissa ja Sipoossa.

Joutuisimme ehkä myös korottamaan veroja.

Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula rahoitusmallista.

Myrskylä ja Pukkila lukeutuvat tällä hetkellä Päijät-Hämeeseen.

Valtiovarainministeriön julkistama rahoitusmalli heikentäisi Porvoon, Sipoon ja Loviisan kuntatalouden tasapainoa yhteensä noin 4,3 miljoonalla eurolla. Askolan, Myrskylä, Lapinjärven ja Pukkilan taloutta uudistus vahvistaisi liki 600 000 eurolla.

Tämä ilmenee Kuntaliiton Porvoon kaupungille tekemässä analyysissä. Sen mukaan alueen kunnille jäisi uudistuksen jälkeen vuodessa 3,7 miljoonaa euroa nykyistä vähemmän rahaa tuottaa palveluita.

Kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujulan mukaan Porvoon vuosibudjetti olisi alkuvaiheessa ainakin 2,9 miljoonaa euroa nykyistä pienempi. Se lisäisi painetta sopeuttaa jäljelle jäävien palveluiden menoja.

– Uudistus heikentäisi myös kaupungin kasvu- ja investointikykyä, kun velat jäisivät, mutta verotulot puolittuisivat, Ujula jatkaa.

Kuntaliiton analyysi perustuu valtiovarainministeriön 13. lokakuuta päivittämiin laskelmiin, joista Porvoon kaupungin rahoitusjohtajan Henrik Rainion mukaan puuttuvat esimerkiksi palkkojen harmonisoinnista johtuvat kustannukset.

Ujula näkee lakiesityksiin tulleen kuntien lausuntojen myötä vain kosmeettisia muutoksia. Porvoo korosti syyskuussa antamassa lausunnossa kuntapohjaisen ratkaisun toteuttamistavan tärkeyttä.

Lisäksi se painotti, että jos sote-uudistuksessa luodaan uusi hallintotaso, pitäisi kaupunkien toiminta- ja investointikyky turvata.

– Nyt näin ei näytä käyvän.

Porvoossa on Ujulan mukaan nyt varsin hyvätasoiset sote-palvelut, ja ne tuotetaan tehokkaalla tavalla.

Uudistuksessa Itä-Uudenmaan hyvinvointialue eli Sipoo, Askola, Porvoo, Loviisa, Pukkila, Myrskylä ja Lapinjärvi saisi alkuvaiheessa 16 miljoonaa euroa lisää rahaa nykyiseen nähden jo hyvin hoidettujen sote-palvelujen tuottamiseen.

Muihin palveluihin, kuten kouluihin, varhaiskasvatukseen, kulttuuriin, liikuntaan ja kaupunkiympäristön suunnittelun ja ylläpidon palveluihin jäisi kuitenkin nykyistä selkeästi vähemmän rahaa.

– Joutuisimme ehkä myös korottamaan veroja, Ujula arvioi.

Henrik Rainio muistuttaa järjestelmän perustuvan muutoksen jälkeen suoraan valtionrahoitukseen ja ministeriöiden vahvaan ohjaukseen.

– Valtio voi tulevaisuudessa leikata myös hyvinvointialueen rahoitusta ja edellyttää merkittäviä säästöjä, ja näin todennäköisesti yritetäänkin hallita kustannusten nousua.

Porvoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, ex-kansanedustaja Mikaela Nylander on huolissaan ennenkaikkea siitä, miten kuntien rahat riittävät kaikkeen siihen, mitä muuta pitää sote-palvelujen lisäksi tuottaa. Hän pitää sote-uudistusta jättimäisenä tulonsiirtona Uudenmaan kunnilta muualle Suomeen.

Rahoitusmalli ei miellytä HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuomista, joka totesi (UM 28.10.) sen tosiasiallisesti vähentävän koko Uudenmaan rahoitusta 10 prosentilla, vaikka itäisen Uudenmaan kunnille on alkuvaiheessa laskettu suurempi alkupotti 16 miljoonaa euroa. Rahoituksen väheneminen heikentäisi Tuomisen mukaan palveluita, jotka pitkälti ovat suoritteita kuten syöpä- ja sydänleikkauksia.

Toimitusjohtaja huomautti ihmisten korvaavan jonojen pidentyessä tilanteen hankkimalla korvaavia vakuutuksia, kuten on Uudellamaalla käynyt lasten osalta.

– Syntyy kahden kerroksen terveydenhuolto. Vakuutuksen ottaneiden hoitoon pääsy on nopeampaa ja hoito toteutetaan kehittyneemmällä teknologialla, koska julkiselle tulee vaikeuksia investoida uuteen.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut