Luonnonystävän paratiisissa – Kulloosta löytyy Lapin maisemia muistuttavaa koskematonta luontoa yllättävästä paikasta

Marina Röytiö ja Enzo-koira arvostavat sitä, että lenkkipolulle pääsee kotiovelta. Marita Itävuori
Marita Itävuori

Marita Itävuori

Porvoon länsilaidalla sijaisevan Kulloon läpi porhaltaa huomaamatta. Kylä levittäytyy vanhan Helsingintien molemmille puolille.

Kylä on valittu juuri Uudenmaan Vuoden kyläksi.

Kulloo Porvoossa on Uudenmaan Vuoden kylä

Syksyisenä lauantaipäivänä kylä tuntuu hiljaiselta. Urheilukentän parkkipaikalla on yksi auto, mutta ketään ei näy. Koulun piha on autio.

Sitten hiljaisella hiekkatiellä alkaa yhtäkkiä tapahtua: metsäpolkua pitkin kävelee nainen koirineen ja pian samaa polkua poispäin porhaltaa mies läskipyörällään.

Marina Röytiölle ja hänen Enzo-koiralleen Kulloon metsät ovat tuttuja ja yksi tärkeä syy, miksi Röytiön perhe muutti Helsingistä Porvooseen nelisen vuotta sitten.

– Tosi paljon ollaan tykätty. Emme ole edes porvoolaisia, mutta kun lapset kasvoivat ja muuttivat pois kotoa, muutimme tänne.

Kulloon sijainti Porvoon länsilaidalla tekee työmatkat lyhyiksi.

Tämä on luontoihmiselle loistopaikka.

Marina Röytiö

– Miehellä menee töihin 20 minuuttia.

Molemmat ovat Helsingissä töissä.

Röytiö arvostaa sitä, että Enzon kanssa voi lähteä luontoon suurin piirtein kotiovelta.

– Plussaa ovat metsät, hän luettelee.

Kilpilahden teollisuusalueen ympäriltä löytyy laajasti luontoa.

– Jos ei tietäisi niin luulisi olevansa Lapissa, on toinen muualta muuttanut pariskunta Röykiölle todennut.

Hän jatkaa, että Kulloosta löytyy hienoja kallioita, joilta näkee merelle.

– Tämä on luontoihmiselle loistopaikka.

Jos metsissä samoilulle kaipaa vaihtelua, kulloolaisten oma fudisporukka pelaa kesäisin jalkapalloa urheilukentällä ja koulun salissa salibandyä talvisin. On Kullo Golf ja joogaa kylätalolla.

Vaikka Röytiö on asunut Kulloossa vasta neljä vuotta, paikallisyhteisöön on päässyt nopeasti mukaan.

– Naapuriapua löytyy.

Kulloossa syntyjään asuneet ja muualta tulleet eivät muodosta omia ryhmiään.

– Paikalliset ovat ottaneet hyvin vastaan. Aina vaihdetaan sana tai pari, ja moikataan.

Kulloossa toimii aktiivisesti sekä kyläyhdistys että sen Facebook-ryhmä Kulloon Kello, Kulloklockan.

Siellä kerrotaan ajankohtaisista asioista ja vaihdetaan tietoja. Tällä viikolla Kulloon Kellossa kerrottiin muun muassa kissan ja ketun tappelusta. Ilmoittaja kertoi kissan tuntomerkit ja vinkkasi sen omistajaa tarkistamaan kissan kunnon. Toinen ryhmäläinen kertoi kahdeksan villisian laumasta.

Kulloon Kellon kautta Marina Röytiö löysi hankkimilleen naudanluille uudet rouskuttajat, kun Enzon vatsa ei luista pitänyt.

Kulloon Byagårdenissa järjestetään tapahtumia ja seuratalon lisäksi kylältä löytyy kappeli, Kulloon kartano, parturi-kampaamo, eläinlääkäri, ravintola, huoltamo...

Pöksy-koiran kanssa liikkeellä olevat Tenho, Kaarlo ja äiti Milja ovat asuneet Kulloossa kymmenen vuotta. Tenho on ehtinyt syntyä kulloolaiseksi.

Mikä toi Karkkilasta Kullooseen?

– Luonnonrauha, kaupungin läheisyys, aloittaa äiti.

– Isi! hihkaisee Tenho pyörän tarakalta.

Kaarlo voi joko pyöräillä tai kävellä kotoa kouluun. Helsingintien risteykseen asennetut liikennevalot ovat lisänneet turvallisuutta.

Se, että naapurit tuntevat toisensa, luo turvallisuutta. Kun Tenho katosi erään kerran metsään, hänet otti kyytiin naapurin mies. Naapuri tunnisti Tenhon ja tiesi, minne hänet pitää viedä.

– Sama juttu koiran kanssa. Täältä löytyy suvaitsevaisuutta.

Kaarlo tietää, että lapset käyvät naapureilla kylässä usein.

Tenhon ja Kaarlon äiti sanoo, että Kulloossa pärjäisi jopa ilman autoa, jos sitä ei töiden takia tarvitsisi. Tarvittavat palvelut löytyvät läheltä.

– Täällä on paljon koiria ja siksi on hyvä, että eläinlääkärikin löytyy.

Kilpilahden teollisuusalue on lähellä, sen ympäriltä löytyy paljon koskematonta luontoa, upottavaa suotakin, jota ei ojitusten takia enää nykyisin paljon näe.

Muinaishauta, kiviröykkiö, on ihan kävelymatkan päässä.

Ainoa asia, joka kulloolaisia on huolestuttanut, on Itäradan linjaus.

Vanhan Kulloontien varrella Evin-ravintolaa pitävät Ibrahim ja Ebru Aydin. Ravintola on avoinna joka päivä, myös tällä hetkellä, vaikka korona-aika on ruokapaikoille vaikea.

– Kulloo on rauhallinen ja hyvä paikka, Ibrahim Aydin sanoo.

Aydin perusti ravintolan yli kymmenen vuotta sitten. Aluksi paikalla toimi pieni pizzeria. Myöhemmin hän rakennutti paikalle 300 neliön suuruisen ravintolan.

– Kulloon asukkaat ovat ystävällisiä ja lämpimiä. Lähes kaikki tuntevat toisensa, Ibrahim Aydin kertoo.

Evin-ravintolassa käyvät sekä alueen asukkaat että Kilpilahdessa työskentelevät. Aydinit pitävät Kulloon sijaintia ihanteellisena. Mihinkään ei ole pitkä matka.

– Joka suuntaan on helppo kulkea. Se on hyvä perheellisille.

Vuoden kylä

Uudenmaan vuoden kylä 2021 -kisassa ovat mukana Kulloo ja Tolkkinen Porvoossa, Borgby-Hertsby Sipoossa, Ohkola Mäntsälässä, Antskog Raaseporissa ja Valkjärvi Nurmijärvellä. Voittajakylä julkistetaan marraskuussa. www.uudenmaankylat.fi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut